Näkymä Korppolaismäen päältä Vähäheikkilän suuntaan, etualalla rintamamiestaloaluetta, vasemmalla Wärtsilän tehdas.Osa valkoisista rakennuksista kuuluu Korppolaismäen puoleiseen osaan Majakkarantaa. Edustan punertavat rakennukset kuuluvat Itärantaan.[3]
Korppolaismäen pienalueen väkiluku vuonna 2016 oli 378, joista suomenkielisiä oli 77,2%, ruotsinkielisiä 17,4% ja muita 5,4%.[1] Kaupunginosa on kuitenkin pienaluetta suurempi, ja siihen kuuluu myös osa erikseen tilastoitavasta Majakkarannan alueesta[4][1].
Nimitys Korppolaismäki on johdannainen Kaarinan kylästä Korppolainen, joka puolestaan lienee käännös ruotsinkielisestä nimestä Korpelax, josta on asiakirjamaininta vuodelta 1471.[5]
Historia
Korppolaismäellä on ollut asutusta jo esihistoriallisina aikoina, ja Ruotsin vallan aikanaTurun linnan piirittäjät kaivoivat mäelle taisteluvarustuksia. Eerik XIV:n hyökätessä ylivoimaisella sotajoukolla Turkuun, hän valloittikin ensin Korppolaismäen, mutta koki samalla suuria miesmenetyksiä. Eerik XIV oli 1570-luvulla vankina Turun linnassa. Kansan suussa kiertäneen rakkaustarinan mukaan hänen puolisonsa Kaarina Maununtytär asui tuolloin Korppolaismäessä sijainneessa mökissä, jotta voisi olla lähellä puolisoaan.[6]
Mäelle nousi 1800-luvun lopulla kaavoittamaton työläiskaupunginosa, ja tältä ajalta peräisin olevat pientalot hallitsevat yhä mäen ilmettä. Mäen Aurajoen puoleinen ranta rakennettiin 1900-luvun alkupuolella telakka- ja laivateollisuusalueeksi. Alue liitettiin Kaarinasta Turkuun vuonna 1939. Laivanrakennusperinne katkesi vasta vuoden 2004 lopussa Wärtsilän siirrettyä Turun laivanmoottoritehtaansaItalianTriesteen.
Sotien jälkeen rakennettiin Korppolaismäen itäosiin rintamamiestaloalue. Vuonna 1988 aloitettiin Pitkäsalmen rannalle rakentamaan Majakkarannan asuinaluetta, joka kuuluu puoliksi Korppolaismäen ja puoliksi Pihlajaniemen kaupunginosiin. Majakkarannan rakentaminen loppui vuonna 2005.[7]
Korppolaismäen Lyhytpuistossa paljastettiin 1997 suomalaisten miinanraivaajien 1945–1950 muistomerkki.[8]Merivoimien 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2018 muistomerkki päätettiin siirtää näkyvämmälle paikalle Aurajoen rannalle Läntiselle Rantakadulle. [9]
