PROFILBARU.COM

Korinttilainen keramiikka viittaa Korintissa arkaaisella kaudella noin vuosina 720–535 eaa. valmistettuun antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan. Se oli kreikkalaisen keramiikan tärkein paikallismuoto attikalaisen keramiikan ohella. Tyyliltään korinttilainen keramiikka oli mustakuviokeramiikkaa.^[1]^[2]^[3]

Historia

Korintti oli arkaaisella kaudella yksi Kreikan merkittävimpiä talous- ja kulttuurikeskuksia. Tämä näkyy myös kaupungin tuottamassa keramiikassa, joka oli pitkään kreikkalaisen maailman korkeatasoisinta.^[2] Korinttilainen keramiikka jakaantuu orientalisoivaa kautta edustaneeseen protokorinttilaiseen keramiikkaan noin vuosina 720–630 eaa. sekä varsinaiseen korinttilaiseen keramiikkaan noin vuosina 630–535 eaa.^[1]^[3] Korkeatasoisimpana pidetään protokorinttilaista keramiikkaa, kun taas varsinainen korinttilainen keramiikka nähdään jo taantuvana.^[1]

Erityisesti 600-luvulla eaa. Korintti oli kreikkalaisen maailman tärkein keramiikan tuottaja ja viejä. Korinttilaista keramiikkaa vietiin kaikkialle Välimeren alueella, sekä kreikkalaisille alueille että kreikkalaisilta vaikutteita saaneille alueille. Noin vuodesta 550 eaa. alkaen korinttilainen keramiikka menetti asemansa Ateenassa tuotetulle attikalaiselle keramiikalle ateenalaisten kehitettyä ensin Korintista omaksumansa mustakuviotekniikan huippuunsa ja sitten keksittyä noin vuonna 530 eaa. kokonaan uuden tekniikan, punakuviotekniikan, joka lopulta syrjäytti mustakuviotekniikan lähes kokonaan 400-luvun eaa. alkupuolella. Korinttilaista keramiikkaa kuitenkin jäljiteltiin paljon etruskilaisessa keramiikassa, johon mustakuviotekniikkaa jäi elämään pidemmäksi aikaa.^[2]^[4]^[5]

Kaudet

Protokorinttilaisen ja korintilaisen keramiikan kaudet voidaan jakaa osiin seuraavasti.^[3] Kirjainlyhenteitä käytetään englanninkielisessä ja tieteellisessä kirjallisuudessa: EPC, Early Proto-Corinthian; MPC, Middle Proto-Corinthian; LPC, Late Proto-Corinthian.

Ajoitus (noin)	Kausi Korintissa
720–690 eaa.	EPC	Varhainen protokorinttilainen	Orientalisoiva kausi Protokorinttilainen keramiikka
690–670 eaa.	MPC I	Keskinen protokorinttilainen I
670–650 eaa.	MPC II	Keskinen protokorinttilainen II
650–625 eaa.	LPC	Myöhäinen protokorinttilainen
625–610 eaa.	Siirtymäkauden keramiikka
610–580 eaa.	Varhainen korinttilainen		Varsinainen korinttilainen keramiikka
580–555 eaa.	Keskinen korinttilainen
555–535 eaa.	Myöhäinen korinttilainen

Keramiikka

Korinttilainen keramiikka oli pääasiassa mustakuviokeramiikkaa.^[5] Yksityiskohdat voitiin kaivertaa mustaksi maalattuihin pintoihin styluksella eli piirtimellä. Paikallinen savi oli vaaleankeltaista, minkä vuoksi mustakuvioiset vaasit ovat taustaltaan vaaleampia kuin attikalaiset.^[4] Alkuvaiheessa maalauskoristelu oli vielä geometrista. Myöhemmin orientalisoivalla kaudella se käsitti itämaisvaikutteisia kasvi- (kukat, rosetit) ja eläinaiheita (todellisia ja kuvitteellisia eläimiä).^[1]^[4] Korinttilaisen keramiikan tyypillisimpiä vaasimuotoja olivat erilaiset hajuvoidepullot, kuten alabastron, aryballos ja lekythos, ja suuremmista vaaseista puolestaan erilaiset kannut, kuten olpet, sekä eksaleiptronit, krateerit ja pyksikset.^[1]^[4]

Protokorinttilainen keramiikka

Krateeri, n. 725–700 eaa.
Kotyle, n. 670–645 eaa.
Olpe, n. 640–630 eaa.
Aryballos, n. 630 eaa.
Härkiä ja leijonia. Yksityiskohta oinokhoesta, n. 625 eaa.

Siirtymäkauden keramiikka

Alabastron, n. 650–600 eaa.
Aryballos, n. 640–625 eaa.
Alabastron, n. 630–615 eaa.

Korinttilainen mustakuviokeramiikka

Aryballos, n. 620–590 eaa.
Amfora, n. 620–590 eaa.
Pyksis, n. 590 eaa.
Alabastron, n. 590–570 eaa.
Krateeri, n. 580–550 eaa.

Tutkimus

Korinttilaisen keramiikan merkittävin löytöpaikka on Korintin arkeologinen alue itse. Erityisen merkittäviä ovat olleet savenvalajien korttelien kaivaukset. Lisäksi merkittäviä määriä korinttilaista keramiikkaa on löydetty pyhäkköalueilta Perachóran Heraionista sekä Delfoista. Kauppayhteyksien kautta Korintissa valmistettua keramiikkaa on löydetty muun muassa Korfulta, Etelä-Italian Suur-Kreikan alueelta sekä Sisiliasta.^[2]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Korinttilainen keramiikka”, Antiikin käsikirja, s. 275. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
↑ ^a ^b ^c ^d Corinthian pottery - an introduction Classical Art Research Centre, University of Oxford. Arkistoitu 16.1.2020. Viitattu 20.1.2020.
↑ ^a ^b ^c Proto-Corinthian and Corinthian Pottery Ίδρυμα Μείζονος Ελληνισμού. Viitattu 20.1.2020.
↑ ^a ^b ^c ^d Corinthian ceramics l'AnticoPédie. Viitattu 20.1.2010.
↑ ^a ^b Attic: Pottery and ceramics l'AnticoPédie. Viitattu 20.1.2010.