Kleopatran neula (engl. Cleopatra’s Needle) on Lontoossa sijaitseva, noin 21 metriä korkea ja 225 tonnia painava, hieroglyfeillä koristeltu graniittinen obeliski, joka on peräisin muinaisesta Egyptistä. Se on toinen kahdesta ”Kleopatran neuloina” tunnetusta obeliskista, ja sen kaksoiskappale on New Yorkin Kleopatran neula.[1] Lontoon obeliski, johon nimityksellä useimmiten viitataan, sijaitsee Westminsterissä Thamesjoen rannalla Victoria Embankmentin varrella.
Historia
Alkuperä
Egyptin faarao Thutmosis III pystytytti kaksi noin vuonna 1450 eaa. valmistettua obeliskia Heliopoliin kaupunkiin, jonne ne kuljetettiin Assuanin kivilouhimoilta Niiliä pitkin.[1] Hieroglyfikirjoitukset lisättiin 200 vuotta myöhemmin Ramses II:n käskystä muistoksi hänen sotilaallisista voitoistaan. Roomalaiset siirsivät obeliskit vuonna 12 eaa. Aleksandriaan Kaisareioniin eli temppeliin, jonka Kleopatra VII oli rakennuttanut alun perin Marcus Antoniuksen muistolle. Muuta tekemistä Kleopatran kanssa obeliskeilla ei ole. Lontooseen viety obeliski kaatui myöhemmin etusivulleen, minkä ansiosta suurin osa sen hieroglyfeistä säästyi sään, tuulen ja ilkivallan tuhoilta. Britit yrittivät tuloksetta kaivaa sen esiin jo vuonna 1798.[1]
Siirto Britanniaan
Lontoon Kleopatran neulan lahjoitti Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaalle Yrjö IV:lle vuonna 1820 Egyptin käskynhaltija Muhammad Ali kunnianosoituksena amiraali Nelsonin ja Sir Ralph Abercrombyn sotilaallisille voitoille ranskalaisista Egyptissä. Valtavan obeliskin siirto Lontooseen oli kuitenkin huomattavan hankalaa ja obeliski jäikin Aleksandriaan vielä 58 vuodeksi.[1]
Siirto tuli mahdolliseksi vuonna 1877, kun kuuluisa lääkäri sir William James Erasmus Wilson lahjoitti murskausuhan alla olleen obeliskin siirtoon 10 000 puntaa, joka nykyrahaksi muutettuna vastasi yli 700 000 euroa. Projektin käytännön toteutus annettiin John Dixon -nimiselle insinöörille. Obeliskin ympärille rakennettiin sylinteri, joka sitten lastattiin sitä varten erityisesti valmistettuun Cleopatra-proomuun. Proomua hinannut Olga-alus joutui kuitenkin Biskajanlahdella myrskyyn, joka johti kuuden merimiehen kuolemaan. Peläten uppoavan proomun vievän Olgan mukanaan syvyyksiin, kapteeni määräsi hinausvaijerin irroitettavaksi. Proomu ei kuitenkaan uponnut, vaan ajelehti merellä kunnes skotlantilainen höyrylaiva Fitzmaurice löysi sen jo seuraavana päivänä. Fitzmauricen miehistö sai korjattua proomua sen verran, että se saatiin hinattua Espanjan Ferroliin. Lopulta englantilainen hinaaja Anglia kuljetti proomun perille Lontooseen, jonne se saapui 17. tammikuuta 1878. Nykyisellä paikallaan se on seissyt 12. syyskuuta 1878 lähtien.[1] Tapauksen ja yleisen egyptiläismystiikan vuoksi jotkut ovat pitäneet obeliskia kirottuna ja pahaenteisenä; sen luona on muun muassa sanottu tapahtuvan huomattavan paljon itsemurhia.
Lähteet
- ↑ a b c d e Tieteen kuvalehti Historia, 2013, nro 16, s. 32–35.
Aiheesta muualla
