Elokuva on vahvasti fiktiivinen kuvaus kolmanteen ristiretkeen johtavista tapahtumista, ja se keskittyy pääasiassa Balian d'Ibeliniin, joka taistelee puolustaakseen Jerusalemin kuningaskuntaa Aijubidi-sulttaani Saladia vastaan.
Kuvaukset tehtiin Ouarzazatessa, Marokossa ja Espanjassa, Loarren linnassa (Huesca), Segoviassa, Ávilassa, Palma del Ríossa sekä Sevillan Casa de Pilatosissa ja Alcázarissa. 20th Century Fox julkaisi elokuvan 6. toukokuuta 2005, ja se sai vaihtelevia arvosteluja elokuvateatteri ensi-illan yhteydessä. Elokuva tuotti maailmanlaajuisesti 218 miljoonaa dollaria. Ridley Scott julkaisi 23. joulukuuta 2005 45 minuuttia pidemmän ohjaajan version elokuvasta, jota monet arvostelijat kutsuivat elokuvan lopulliseksi versioksi.[1][2]
Keskiajan Ranskassa ristiretkeläiset vierailevat seppä Balianin kylässä, joka on ahdistunut keskenmenon kokeneen vaimonsa itsemurhasta. Heidän johtajansa sanoo olevansa Balianin isä, paroni Godfrey, joka pyytää tätä palaamaan mukanaan Pyhään maahan, josta Balian kieltäytyy. Samana iltana Balian tappaa veljensä, ahneen ja moraalittoman kaupungin papin, saatuaan selville, että tämä määräsi Balianin vaimon ruumiin pään hakattavaksi irti ennen hautaamista.
Seuraavana päivänä Balian liittyy isänsä joukkoon toivoen saavansa pelastuksen itselleen ja vaimovainajalleen Jerusalemissa. He kohtaavat sotilaat, jotka on lähetetty pidättämään Balian, kahakan aikana monta miestä kuolee, ja Godfrey haavoittuu nuolesta. Saavuttuaan Messinaan he kohtaavat kiistanalaisen Guy de Lusignanin, tulevan Jerusalemin kuninkaan, joka aikoo rikkoa ristiretkeläisvaltioiden ja sulttaani Saladinin välisen hauraan sopimuksen brutaalien, muslimeja vastustavien Temppeliherrojen avulla. Lähtöä edeltävänä yönä Godfrey lyö Balianin ritariksi, voitelee hänet uudeksi Ibelinin paroniksi ja käskee tätä suojelemaan avuttomia ennen kuin kuolee nuolen aiheuttamaan vammaansa.
Balian matkustaa laivalla Pyhään maahan, alus ajaa karille myrskyssä ja hän selviää ainoana matkustajana haaksirikosta. Balian kävelee kohti Jerusalemia, löytää hevosen ja taistelee muslimiritaria vastaan hevosesta. Balian surmaa ratsumiehen, mutta säästää tämän palvelijan, joka opastaa hänet Jerusalemiin. Saapuessaan kaupunkiin Balian vapauttaa palvelijan, joka kertoo hänelle, että hänen armollisuutensa ansaitsee saraseenien kunnioituksen. Balian tapaa Jerusalemin johtajat: spitaalisen kuningas Balduin IV:n, Jerusalemin marsalkka Tiberiaksen ja kuninkaan sisaren prinsessa Sibyllan, Guy de Lusignanin puolison, jolla on aiemmasta avioliitosta poika. Balian matkustaa perintömailleen Ibeliniin ja käyttää taitojaan auttaakseen asukkaita kastelemaan viljelysmaata. Sibylla vierailee hänen luonaan, ja heistä tulee rakastavaisia.
Guy ja hänen liittolaisensa, julma vasalli Raynald de Châtillon, hyökkäävät useiden saraseenikaravaanien kimppuun ja provosoivat Saladinin hyökkäämään Raynaldin linnaan. Balian puolustaa linnaa ja lähellä olevia kyläläisiä kuninkaan pyynnöstä huolimatta siitä, että Saladin joukkoineen on ylivoimainen. Ankaran taistelun jälkeen, joka päättyy ristiretkeläisten tappioon, Balian kohtaa vapauttamansa palvelijan ja saa tietää, että hän on itse asiassa Saladinin kansleri, korkea-arvoinen virkamies Imad ad-Din. Imad ad-Din vapauttaa Balianin vastapalveluksena tämän aikaisemmasta armollisuudesta. Saladin ja kuningas Balduin saapuvat armeijoineen ja neuvottelevat aselevosta. Rangaistessaan Raynaldia ja Guyta sairautensa heikentämä Balduin pyytää Balianin avioitumaan Sibyllan kanssa ja ottamaan armeijan hallintaansa, mistä Balian kieltäytyy. Balduin kuolee, ja hänen seuraajakseen tulee Sibyllan poika Balduin V. Poikansa valtionhoitajana Sibylla jatkaa rauhansopimusta Saladinin kanssa. Sibylla saa kauhuksensa tietää, että hänen poikansa sairastaa lepraa kuten edesmennyt enonsa, myrkyttää kyynelsilmin pojan tämän nukkuessa hänen sylissään ja ojentaa kruunun Guylle.
Guy julistaa sodan saraseeneille, yrittää murhata Balianin, joka hädin tuskin selviää, ja vapauttaa Raynaldin, joka tappaa Saladinin sisaren. Huolimatta Balianin neuvosta pysyä lähellä Jerusalemin vesilähteitä, Guy marssii joukkoineen sotaan, ja saraseenit kukistavat uupuneet ristiretkeläiset aavikkotaistelussa. Saladin vangitsee Guyn, tappaa Raynaldin ja marssii joukkoineen Jerusalemiin. Tiberias lähtee Kyprokselle ja Balian jää suojelemaan Jerusalemin asukkaita. Kolmen päivän tuhoisan piirityksen jälkeen Saladin neuvottelee Balianin kanssa, joka vahvistaa tuhoavansa Jerusalemin ennen kuin Saladin voi valloittaa sen. Saladin tarjoaa kaikille turvallista poispääsyä Jerusalemissa vastineeksi kaupungista. Näillä ehdoilla Balian luovuttaa Jerusalemin Saladinille. Kristityt lähtevät Jerusalemista. Balian voittaa nöyryytetyn Guyn miekkataistelussa ja säästää tämän hengen. Sibylla luopuu vaatimuksistaan Jerusalemin kuningattarena ja palaa Balianin kanssa Ranskaan.
Muutamaa vuotta myöhemmin englantilaiset ristiritarit matkallaan Pyhään maahan vierailevat Balianin luona, joka on nykyään kuuluisa Jerusalemin puolustaja. Balian kieltäytyy Englannin kuningas Rikhard Leijonamielen tarjouksesta liittyä tämän armeijaan väittäen olevansa vain seppä. Balian ohittaa ensimmäisen vaimonsa haudan ratsastaessaan Sibyllan kanssa kohti tuntematonta. Epilogissa todetaan, että "lähes tuhat vuotta myöhemmin rauha taivasten valtakunnassa on edelleen vaikeasti saavutettavissa".
Näyttelijät
Monet elokuvan hahmoista ovat pelkästään kuvitteellisia versioita oikeista historiallisista henkilöistä:
Akateemisen tutkimuksen kritiikki on keskittynyt sekä ohjaajan tyylillisiin ja taiteellisiin valintoihin että rauhanomaisen suhteen kuvaamiseen kristittyjen ja muslimien välillä Jerusalemissa ja muissa kaupungeissa.
Historiallinen henkilö kuningatar Sibylla oli uskollinen ja omistautunut puolisolleen Guy de Lusignanille, mutta elokuvantekijät halusivat hahmon olevan "vahvempi ja viisaampi".[3] Sibyllan hahmo muokattiin uudelleen sopimaan kuvaan eksoottisesta Lähi-idän alueen naisesta. Historiallisesti Sibylla ja Balduin IV kuuluivat selvästi muusta väestöstä poikkeavaan länsimaiseen yläluokkaan, joka pyrki erottumaan Lähi-idän kulttuurista.[4] Lisäksi, vaikka kuningas Balduin kuvataan aikalaistensa kertomuksissa nuorena miehenä joka oli tarmokas spitaalistaan huolimatta, hänet kuvataan elokuvassa passiivisena, androgyyninä ja kammioonsa vetäytyneenä. Hänen ole kerrottu käyttäneen naamiota sairautensa peittämiseksi.[5]
Ristiretkien historian arvostettu tutkija Jonathan Riley-Smith kuvaili The Daily Telegraphin lainaamana elokuvaa "vaaralliseksi arabisuhteille" ja kutsui elokuvaa "Osama bin Ladenin versioksi historiasta", joka "ruokkisi islamilaisia fundamentalisteja". Riley-Smith kommentoi elokuvan historiallista paikkansapitävyyttä ja totesi, että "useimpien elokuvan kristittyjen fanaattisuus ja heidän vihansa islamia kohtaan on se, mitä islamistit haluavat uskoa. Uskontojen välisen jännitteen aikana tällainen hölynpöly vain vahvistaa olemassa olevia myyttejä", ja väitti, että elokuva perustui romanttiseen näkemykseen ristiretkistä, jota Walter Scott edisti teoksessaan Talismani, joka julkaistiin vuonna 1825. Nykytutkijat arvostelevat sitä teoksena, "jossa muslimit kuvataan hienostuneina ja sivistyneinä, ja ristiretkeläiset ovat kaikki raakoja barbaareja. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa."[6][7]
↑"Kingdom of Heaven: 4-Disc Director's Cut DVD Review". Ugo.com. Arkistoitu 10.8.2009.
↑Smith, J. Lewis: Landau, Diana (toim.). Kingdom of Heaven: The Ridley Scott Film and the History Behind the Story. Newmarket Press, 2005. s. 51. ISBN 1557047081.
↑Francaviglia, Richard V.: Rodnitzky, Jerry (toim.). Lights, Camera, History: Portraying the Past in Film. Texas A&M University Press, 2007. s. 79. ISBN 978-1585445806.
↑Neufeld, Christine: "Unmasking the Leper King: The Spectral Jew in Kingdom of Heaven". The Year's Work in Medievalism, 2008. By Toswell, M.J. Wipf and Stock Publishers, 2009. ss. 89–90. ISBN 978-1725244504.
