Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven peitinhöyhenissä on suuret valkoiset pisaratäplät. Kiljukotka muistuttaa hyvin paljon muita kotkia, erityisesti pikkukiljukotkaa.
Vanhin suomalainen rengastettu kiljukotka on ollut vähintään yhden vuoden ja 11 kuukautta vanha.[3]
Kiljukotka on levittäytynyt pohjoisesta Euroopasta aina Aasiaan saakka, talvehtii Kaakkois-Euroopassa, Keski-idässä ja Etelä-Aasiassa. Koko Siperian taigan halki yltävän levinneisyysalueensa ja vähäisen parimääränsä (maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan noin 3 000 paria) takia kiljukotka on luokiteltu maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi lajiksi.[4]
Muutamia harhailijoita tavataan Suomessa vuosittain. Suomessa laji on ollut ilmeisesti vielä sata vuotta sitten nykyistä runsaslukuisempi pesimälaji, vaikka lajista
tunnetaan vain runsaat 20 pesimähavaintoa. Vuoden 1919 jälkeen pesintä on varmistettu 1900-luvulla vain kahdesti, vuosina 1943 ja 1975. Laji ehdittiin jo tuomita Suomesta hävinneeksi vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnissa, mutta yllättäen vuonna 2005 yksi pari alkoi pesiä Pohjois-Pohjanmaalla.[5]
Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 960 – 1 300 paria, joista 82 prosenttia eli 800 – 1 000 paria Venäjällä, 120–160 paria Valko-Venäjällä, 25–35 paria Ukrainassa, 12–15 paria Puolassa, 5–10 paria Virossa, 1–5 paria Liettuassa ja 0–1 paria Suomessa.[6][7]
Ympäristöministeriön päätöksellä (n:o 1209/95) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo; kiljukotkan ohjeellinen arvo on 6 728 euroa[8].
Elinympäristö
Lintu elää kosteikko-, metsä- ja suoalueilla, joilta se metsästää pieniä nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakoita sekä kaloja.
Lisääntyminen
Kiljukotkalla on suuri pesä puussa, johon se munii 1–2 munaa. Poikasista jää käytännöllisesti katsoen aina eloon ainoastaan vahvempi poikasten keskinäisen kilpailun takia.
Nimi
Tieteellinen nimi Aquila (lat.) tarkoittaa kotkaa ja tulee mahdollisesti sanasta aquilus ("tummanvärinen"). Lajinimi clanga tulee kreikan sanasta klange ("meteli", "kalke").[9]
Lähteet
Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4
Viitteet
↑BirdLife International: Clanga clangaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.2.2017. (englanniksi)
↑Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3Teoksen verkkoversio (viitattu 24.7.2021).
↑Clanga clanga (Greater Spotted Eagle)The IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2017. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. Viitattu 25.6.2024. (englanniksi)
↑Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Viitattu 2.7.2024.
↑Clanga clanga (Greater Spotted Eagle) (pdf) The IUCN Red List of Threatened Species. Supplementary information. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 25.6.2024. (englanniksi)
