Kiinan moottoritieverkko

G4 Jinggang'ao Expressway Dongguanissa, Guangdongissa.

Kiinan valtakunnallisen moottoritieverkon suunnitelma 2022

Kiinan moottoritieverkko on Kiinan valta- ja maakunnallisen tason moottoritieverkko, joka muodostaa maailman laajimman ja pisimmän moottoritiejärjestelmän. Vuoden 2021 lopulla sen kokonaispituus oli 169 100 kilometriä (105 100 mi). Vuoden 2022 lopun avausten jälkeen verkon kokonaispituus on yli 176 000 kilometriä (109 362 mi). Lisäksi maassa oli vuoden 2021 lopulla rakenteilla noin 40 000 kilometriä (24 855 mi) moottoriteitä. Vuonna 2022 aloitettiin uusia projekteja lähemmäs saman verran kuin niitä valmistui, jolloin avatun ja rakenteilla olevan verkon kokonaispituus on reilusti yli 210 000, mahdollisesti lähemmäs 215 000 kilometriä.

Luvuissa eivät ole mukana kaupunkimoottoritiet, joita ei ole numeroitu, mutta jotka on varustettu vihrein moottoritien kyltein. Kaupunkimoottoriteitä on avattu erityisesti vuoden 2017 jälkeen kymmenissä eri kaupungeissa, joten niiden kokonaispituus vuoden 2022 lopulla on useita tuhansia kilometrejä.

Moottoritieverkko, joka tunnetaan virallisesti nimellä ”National Trunk Highway System” (kiinaksi (yksinkertaistettu): 中国国家高速公路网; kiinaksi (perinteinen): 中國國家高速公路網; pinyin: Zhōngguó Guójiā Gāosù Gōnglùwǎng) ja lyhennettynä NTHS, koostuu seitsemästä Pekingistä lähtevästä säteittäisestä moottoritiestä, 11 pohjois-eteläsuuntaisesta ja 18 itä-länsisuuntaisesta moottoritiestä. Tämä verkko tunnetaan myös nimellä ”71118 network” (kiinaksi (yksinkertaistettu): 71118网; kiinaksi (perinteinen): 71118網; pinyin: 71118 wǎng). Tämän lisäksi jokaisella maakunnalla on oma moottoritiejärjestelmänsä. Vuonna 2022 valtakunnalliseen moottoritieverkkoon lisättiin huomattava määrä uusia yhdysmoottoriteitä sekä 12 ison kaupungin uloimmat kehätiet, mutta vuoden 2013 karttaversioista löytyviä suunnitelmalisäyksiä ja aukkoja ei lisätty. Aiemmasta vuoden 2013 lisäyksestä poiketen, vuoden 2022 lisäykset tehtiin huomattavilta osin vasta rakenteilla tai lähivuosina rakenteille tulossa oleviin kohteisiin.

Moottoritiet ovat Kiinassa melko tuore lisäys maan liikenneinfrastruktuuriin. Aiemmin kiinan kansallisen tieverkon muodostivat pääosin yksikaistaiset valtatiet (China National Highways). Kiinan ensimmäinen moottoritie, Shanghai-Jiading Expressway avattiin lokakuussa 1988. Tämä 17,4 kilometrin pituinen moottoritie on nyt osa Shanghain moottoritieverkkoa. 1990-luvulla Kiinassa alettiin massiivisesti parantaa maan tieverkkoa. Vuonna 1999 moottoriteiden pituus ylitti 10 000 kilometriä. Kansalliset valtatiet toimivat nykyisin useimmiten moottoriteiden rinnakkaisteinä.

Historia

Kiinan moottoritieverkon pituus vuosittain vuoden lopussa^lähde?

Päivä	Kokonaispituus	Avattu pituus
31.12.1987	0 km	0 km
31.12.1988	147 km	147 km
31.12.1989	271 km	124 km
31.12.1990	522 km	251 km
31.12.1991	574 km	52 km
31.12.1992	652 km	78 km
31.12.1993	1,145 km	493 km
31.12.1994	1,603 km	458 km
31.12.1995	2,141 km	538 km
31.12.1996	3,422 km	1,281 km
31.12.1997	4,771 km	1,349 km
31.12.1998	8,733 km	3,962 km
31.12.1999	11,605 km	2,872 km
31.12.2000	16,314 km	4,709 km
31.12.2001	19,453 km	3,139 km
31.12.2002	25,200 km	5,747 km
31.12.2003	29,800 km	4,600 km
31.12.2004	34,300 km	4,500 km
31.12.2005	41,005 km	6,705 km
31.12.2006	45,339 km	4,334 km
31.12.2007	53,913 km	8,574 km
31.12.2008	60,436 km	6,523 km
31.12.2009	65,055 km	4,619 km
31.12.2010	74,113 km	9,058 km
31.12.2011	84,946 km	10,833 km
31.12.2012	96,200 km	11,254 km
31.12.2013	104,438 km	8,238 km
31.12.2014	111,936 km	7,498 km
31.12.2015	123,523 km	11,587 km
31.12.2016	130,973 km	7,450 km
31.12.2017	136,500 km	5,527 km
31.12.2018	142,500 km	6,000 km
31.12.2019	149,600 km	7,100 km
31.12.2020	161,000 km	11,400 km
31.12.2021	169,000 km	8,000 km
31.12.2022	177,000 km	8,000 km
31.12.2023	184,000 km	7,000 km

1980-luvulla tavara- ja matkustajaliikenne Kiinassa kulki enemmän rautateitä kuin teitä pitkin. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa liikenne alkoi siirtyä enemmän tieverkolle. Vuonna 1978 rautateillä kulki 54,4 % maan rahdista, kun taas tieverkolla kulki vain 2,8 %. Vuoteen 1997 mennessä tieverkolla kulki jo 13,8 % maan rahdista ja rautatieverkolla enää 34,3 %. Matkustajaliikenteestä 29,9 % kulki tieverkolla ja 53,3 % rautatieverkolla. Liikenteen huomattava siirtyminen rautateiltä maanteille johtui maan nopeasti kasvaneesta moottoritieverkosta ja teiden parantamisesta.

7. kesäkuuta 1984 Kiina alkoi rakentaa ensimmäistä moottoritietään Shenyangin ja Dalianin kaupunkien välille. Tie valmistui vuonna 1989 ja on nykyisin osa pidempää G15-moottoritietä, joka kulkee Liaoningin maakunnan Shenyangista Hainanin saaren Haikouhun. Myöhemmin vuonna 1984 alettiin rakentaa myös Shanghain ja Jiadingin välistä moottoritietä, josta tuli maan ensimmäinen valmistunut moottoritie sen avauduttua 31. lokakuuta 1988.

Vuonna 1992 Kiina julkaisi suunnitelman 5 pohjois-eteläsuuntaisesta ja 7 itä-länsisuuntaisesta moottoritiestä. Pohjois-eteläsuuntaiset tiet numeroitiin G0x0 ja itä-länsisuuntaiset tiet G0x5. Lisäksi verkkoon lisättiin myöhemmin Hainanin saaren kiertävä kehämoottoritie G098 (nykyisin G98).

7918-verkko

13. tammikuuta 2005 Kiinan liikenneministeri Zhang Chunxian ilmoitti, että maa tulee rakentamaan 85 000 kilometrin (53 000 mi) pituisen moottoritieverkon seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Moottoritiet yhdistäisivät kaikki maakuntien pääkaupungit ja yli 200 000 asukkaan kaupungit. Suunnitelma nimettiin 7918-verkoksi, joka koostuu 7 Pekingistä lähtevästä säteittäisestä, 9 pohjois-eteläsuuntaisesta ja 18 itä-länsisuuntaisesta valtakunnallisesta moottoritiestä. Lisäksi uuteen kansalliseen moottoritieverkkoon kuului 6 pitkää alueellista kehämoottoritietä, 36 kehämoottoritietä lähinnä maakuntien pääkaupungeissa sekä 39 yhdysmoottoritietä, jotka yhdistävät valtakunnallisia moottoriteitä toisiinsa ja maakuntien pääkaupunkeihin sekä raja-asemiin.

Pekingistä lähtevät moottoritiet numeroitiin numeroalueelta G1-G9, pohjois-eteläsuuntaiset moottoritiet numeroalueelta G11-G89 (parittomat numerot), itä-länsisuuntaiset moottoritiet numeroalueelta G10-G90 (parilliset numerot) ja alueelliset kehämoottoritiet numeroalueelta G90-G99. Kaupunkien kehämoottoritiet numeroitiin muodossa G##0x ja yhdysmoottoritiet muodossa G##1x (kaksi ensimmäistä numeroa päätien numerot). Myös rinnakkaiset moottoritiet G4W ja G15W kuuluivat uuteen suunnitelmaan. Lisäksi maakuntien moottoriteiden numerointia yhtenäistettiin ja otettiin käyttöön uudet teiden numeroimis- ja nimeämiskäytännöt. Aiemmin maakuntien moottoriteiden nimeämiskäytäntö vaihteli huomattavasti ja numerointi oli sekavaa.

Tämä korvasi aiemmat suunnitelmat vuodelta 1992, joihin kuului 5 pohjois-eteläsuuntaista ja 7 itä-länsisuuntaista moottoritietä. Maastoon uusi numerointi kuitenkin merkittiin vasta vuodenvaihteessa 2009-2010.

71118-verkko

20. kesäkuuta 2013 Kiinan liikenneministeriö julkaisi uuden suunnitelman, joka koostui 7 säteittäisestä, 11 pohjois-eteläsuuntaisesta ja 18 itä-länsisuuntaisesta valtakunnallisesta moottoritiestä. Lisäksi rinnakkaisten moottoriteiden määrä kolminkertaistui, kehäteiden määrä kasvoi hieman yli kymmenellä ja yhdysmoottoriteiden määrä yli kaksinkertaistui. Uuden tieverkon pituudeksi tuli 118 000 kilometriä.

Suunnitelmassa lisättiin myös 118 000 kilometrin verkkoon myös 18 000 kilometriä moottoriteitä, jotka merkittiin myöhemmin rakennettaviksi. Tämä 18 000 kilometriä ei ole mukana lasketussa moottoritieverkon pituudessa. Näin ollen todellinen suunnitellun moottoritieverkon pituus tulee olemaan 130 000 - 135 000 kilometriä, koska virallisissa luvuissa ei ole otettu huomioon myöskään päällekkäistä numerointia. Myöhemmin valtakunnalliseen verkkoon on lisätty yksittäisiä uusia moottoriteitä.

Vuonna 2017 päällekkäiset kehäteiden numerot eri maakunnissa sekä ilmansuunnat poistettiin käytöstä. Lisäksi numerointijärjestelmää nelinumeroisille moottoriteille laajennettiin; kehämoottoritiet numeroidaan muodossa Gxx0x, yhdysmoottoritiet muodossa Gxx1x/Gxx3x ja rinnakkaismoottoritiet muodossa Gxx2x/Gxx4x.

Vuoden 2022 laajennus

Kesällä 2022 Kiinan liikenneministeriö julkaisi uuden suunnitelman vuosille 2022-2035, johon lisättiin kymmeniä nelinumeroisia moottoriteitä. Lisäksi ensimmäistä kertaa numeroalue Gxx3x otettiin käyttöön. Vuosien 2022-2035 valtakunnallisen moottoritiesuunnitelman pituus on 162 000 kilometriä (yli 100 000 mailia). Samassa yhteydessä suuret kaupunkialueet saivat oman numeroalueen ulommille kehäteille (G99xx). ^[1]

Kiinan valtakunnallinen moottoritieverkko koostuu 306 eri pitkän matkan moottoritiestä.

Kaikkiaan verkkoon kuuluu 42 yksi- tai kaksinumeroista moottoritietä:
- 7 säteittäistä moottoritietä Pekingistä
- 11 pohjois-eteläsuuntaista moottoritietä
- 18 itä-länsisuuntaista moottoritietä
- 6 aluekehämoottoritietä

Lisäksi verkkoon kuuluu 236 nelinumeroista moottoritietä:
- 12 ulompaa kehämoottoritietä
- 30 kehämoottoritietä
- 31 rinnakkaismoottoritietä
- 163 yhdysmoottoritietä

Tämän lisäksi verkkoon kuuluu 30 rinnakkaismoottoritietä, joista 21 on maakunnallisissa ja 9 prefektuurien suunnitelmissa. Isoin osa näistä epävirallisista valtakunnallisista moottoriteistä on levennettyjä uusia osuuksia, joko kaupunkien välillä tai kaupunkien kohdalla. Nykyään pääsääntönä on, että vanha moottoritie pitää alkuperäisen numeronsa ja uusi moottoritie saa uuden numeron.

Laajennettu suunnitelma

Vuoden 2013 uudesta vuoteen 2030 asti ulottuvasta suunnitelmasta jätettiin pois monia uusia valtakunnallisia moottoriteitä. Useat näistä jätettiin pois myös vuoden 2022 laajennuksesta. Tämä suunnitelma tullaan ottamaan käyttöön todennäköisesti 15. viisivuotiskaudella (2026-2030). Siihen kuuluu reilusti yli 170 000 kilometriä valtakunnallisia moottoriteitä. Lisäksi laajennetussa suunnitelmissa on joitain rinnakkaismoottoriteitä, jotka eivät ole vielä mukana 71118-suunnitelmassa. Nämä tullaan numeroimaan valtakunnallisiksi, esim. G2221 Gansun maakunnassa. Uuden suunnitelmakartan pohjalta on tehty myös 12. viisivuotiskauden suunnitelma, joka on tästä supistettu versio.

Suunnitelmassa lisätään merkittäviä pitkiä kaksinumeroisia osuuksia (esim. G49), joista vuoden 2013 laajempaan suunnitelmakarttaan merkittiin vain osa, koska kaikkien osuuksien suunnitelmat eivät olleet valmiita. Lisäksi nelinumeroisia lyhymepiä moottoriteitä numeroidaan yli 50.

Suuret tiekäytävät Kiinassa

Suuret tiekäytävät Kiinassa: Pohjois-eteläsuunnassa: G1211-G1-G15: Heihe - Hainan - jatke etelään?; itäinen rannikkotie => Magadaniin, Anchorageen, New Yorkiin/Los Angelesiin / mahdollisesti Hainanista meren yli Jakartaan, Sydneyhin G1113-G1-G4-G15-G75: Dandong - Dongxing (AH1); Aasian valtatie AH1, ns. "Rannikon Silkkitie" => Hanoihin, Bangkokiin, Jakartaan / Souliin, Tokioon G49: Mohe - Kanton; Amerikan-Aasian silkkitie => Magadaniin, Anchorageen, New Yorkiin/Los Angelesiin Itä-länsisuunassa: G6-G0612-G3012: Peking - Khunjerab; keskinen silkkitie => Teheraniin, Istanbuliin, Pariisiin G30/G40: Lianyungang/Shanghai - Huorguosi; pohjoinen silkkitie => Moskovaan, Helsinkiin G50: Shanghai - Nielamu; eteläinen silkkitie => Delhiin/Mumbaihin, Teheraniin, Istanbuliin, Dubaihin

Kehäteiden muuttaminen valtakunnallisiksi

Alun perin kehämoottoritiet olivat valtakunnallisia vain suurimmissa kaupungeissa, mutta sittemmin esim. Jilinin, Shanxin ja Jiangxin maakunnissa on kaikki maakunnalliset kehätiet muutettu valtakunnallisiksi. Lisäksi monissa suurissa kaupungeissa on suunnitteilla toinen tai jopa kolmaskin valtakunnallinen kehämoottoritie.

Kaikissa maakunnissa on prefektuuritason kaupungeille suunnitteilla kehämoottoritiet, ja ensimmäisenä maakuntana Shanxin maakunnan suunnitelmissa on rakentaa kaikkiin prefektuuritason kaupunkeihin valtakunnallinen kehämoottoritie. Maakunta lisäsi 2010-luvun vaihteessa lähes kaikki kaupunkien kehämoottoritiet osaksi valtakunnallista verkkoa. Viimeinen maakunnallinen kehätie, Yunchengin kehätie muutettiin kesällä 2013 valtakunnalliseksi.

12. viisivuotiskauden aikana usea maakunta teki nämä lisäykset valtakunnalliseen verkkoon, mutta 2010-luvun lopulla tästä suunnitelmasta on luovuttu ja Pohjois-Kiinan maakuntien kehämoottoritiet saivat uudestaan maakunnallisen numeron. Myöhemmin vuoden 2022 suunnitelman jälkeen osassa maakunnista on valtakunnallisen tienumeron varaus kehämoottoriteille. 2010-luvun lopulla nelinumeroisista maakunnallisista moottoriteistä oltiin luopumassa kokonaan, mutta 2020-luvun alkupuolella suunnitelma peruttiin koska useissa maakunnissa oli yli 100 maakunnallista moottoritietä tai lähes kaikki yhdysmoottoriteille varatut numerot käytetty, joka johti numeroalueen loppumiseen kesken esimerkiksi Guangdongin, Yunnanin, Shandongin ja Guangxin maakunnissa.

Moottoriteiden pituus maakunnittain

Tilanne 1.7.2024^[2]

Maakunta	Suunnitelmakausi	Avattu pituus	Suunniteltu pituus	Suunniteltu tiheys	Lähde
Peking	2024-2035	1 262 km	2 149 km	119.41 km/1000 km^2	[3]
Tianjin	2009-2030	1 391 km	1 620 km	135.94 km/1000 km^2	[4]
Hebei	2021-2035	8 573 km	10 500 km	47.73 km/1000 km^2	[5]
Shanxi	2021-2035	6 125 km	8 418 km	49.78 km/1000 km^2	[6]
Sisä-Mongolia	2023-2035	7 968 km	13 999 km	10.48 km/1000 km^2	[7][8]
Liaoning	2021-2035	4 942 km	6 000 km	34.04 km/1000 km^2	[9]
Jilin	2022-2035	4 723 km	7 149 km	29.30 km/1000 km^2	[10][11]
Heilongjiang	2023-2035	5 093 km	9 100 km	16.08 km/1000 km^2	[12][13]
Shanghai	2009-2030	879 km	1 000 km	157.72 km/1000 km^2	[14]
Jiangsu	2023-2035	5 208 km	7 815 km	62.17 km/1000 km^2	[15][16]
Zhejiang	2021-2050	5 495 km	8 800 km	83.41 km/1000 km^2	[17]
Anhui	2020-2035	5 787 km	10 165 km	69.25 km/1000 km^2	[18][19]
Fujian	2021-2035	6 156 km	8 500 km	57.85 km/1000 km^2	[20][21]
Jiangxi	2021-2035	6 744 km	10 000 km	49.56 km/1000 km^2	[22][23][24]
Shandong	2023-2035	8 388 km	15 000 km	57.00 km/1000 km^2	[25][26]
Henan	2021-2035	8 717 km	13 800 km	83.30 km/1000 km^2	[27]
Hubei	2018-2035	8 045 km	10 162 km	54.65 km/1000 km^2	[28]
Hunan	2021-2050	7 738 km	13 000 km	42.59 km/1000 km^2	[29][30][31][32]
Guangdong	2020-2035	11 741 km	15 000 km	83.49 km/1000 km^2	[33]
Guangxi	2018-2030	9 284 km	15 200 km	63.97 km/1000 km^2	[34]
Hainan	2018-2035	1 397 km	1 781 km	50.63 km/1000 km^2	[35]
Chongqing	2023-2050	4 226 km	8 500 km	85.11 km/1000 km^2	[36]重庆市交通局 https://jtj.cq.gov.cn › sjghPDF 重庆市高速公路网规划</ref>
Sichuan	2021-2035	9 895 km	22 000 km	36.62 km/1000 km^2	[37]
Guizhou	2017-2030	9 317 km	11 051 km	62.75 km/1000 km^2	[38]
Yunnan	2024-2035	10 836 km	21 000 km	37.84 km/1000 km^2	[39][40]
Tiibet	2021-2035	1 076 km	5 600 km	3.33 km/1000 km^2	[41]
Shaanxi	2018-2035	6 736 km	8 470 km	41.19 km/1000 km^2	[42]
Gansu	2023-2050	6 324 km	13 910 km	19.92 km/1000 km^2	[43]
Qinghai	2017-2035	4 210 km	7 200 km	9.52 km/1000 km^2	[44]
Ningxia	2021-2035	2 123 km	3 360 km	51.01 km/1000 km^2	[45][46]
Xinjiang	2021-2050	7 764 km	15 000 km	8.74 km/1000 km^2	[47][48]
Kaikki maakunnat		188 163 km	305 249 km

Taulukon lukemat eivät ole kaikissa maakunnissa tarkkoja. Osa äskettäin toteutusohjelmaan lisätyistä moottoriteistä sekä prefektuurien moottoritiesuunnitelmat, joita ei ole vielä lisätty maakuntien suunnitelmiin puuttuvat kokonaan luvuista. Suuri osa maakunnista sai vuosina 2020-2023 uuden moottoritiesuunnitelman viisivuotiskauden vaihtuessa. Lisäksi osa prefektuureista sai uuden suunnitelman. Kesällä 2024 Kiinan moottoritieverkon suunniteltu pituus prefektuurien suunnitelmien kanssa oli kaikkiaan yli 322 000 km (200 000 mailia) ja prefektuureissa oli satoja maakunnallista suunnitelmista puuttuvia moottoritieosuuksia suunnitteilla. Suunnitelmien mukaan Kiinan moottoritieverkko tulisi olemaan vuosien 2030—2035 paikkeilla pidempi kuin Euroopan ja Yhdysvaltain moottoritieverkot yhteensä johtuen maan nopeasta rakennustahdista. Esimerkiksi Guangxin maakunnan 13. viisivuotiskauden suunnitelman kaikki moottoritiet olivat jo rakenteilla vuoden 2019 keväällä ja monissa maakunnissa tilanne alkaa olla sama. Guangxi sai vuoden 2018-2030 suunnitelmassa melkein tuplamäärän lisää moottoritiekilometrejä, joiden rakentaminen alkoi kymmenissä kohteissa yhteensä yli 2 500 kilometrin matkalla 2020-luvun alkuvuosina. Luvuissa eivät ole lainkaan mukana kaupunkimoottoritiet, jotka on merkitty vihrein kyltein moottoritieksi ja joita on ainakin 50 kaupungissa. Näin ollen suunniteltu kokonaispituus saattaa olla nämä mukaan luettuna jopa yli 350 000 kilometriä (217 500 mailia).

Hinta

Kiinan moottoritieverkon kokonaishinnaksi on arvioitu 2 biljoonaa yuania (noin 240 miljardia USD). Vuosien 2005-2010 vuosittaiseksi investoinniksi oli suunniteltu 140-150 miljardia yuania (17-18 miljardia USD) ja vuosien 2010-2020 vuosittaiseksi investoinniksi 100 miljardia yuania (12 miljardia USD). Investointien määrä on kuitenkin huomattavasti tätä korkeampi, varsinkin maakunnallisten moottoritieverkkojen kasvun sekä uuden valtakunnallisen suunnitelman takia. Lisäksi rakentaminen on painottunut 2010-luvun puolivälistä alkaen voimakkaasti Lounais-Kiinaan, jossa maaston takia rakennetaan paljon tunneleita ja huomattavan korkeita siltoja, joka lisää kustannuksia entisestään.

Rahoitus moottoriteiden rakentamiseen kerätään autoverosta, paikallisesti kerätyistä veroista, valtion bondeista sekä vieraasta pääomasta. Poiketen monista muista moottoritiejärjestelmistä Kiinan järjestelmä on lähes kokonaan maksullinen. Osassa Kiinan maakuntia tietullit eivät kata etenkin hankalaan maastoon rakennettujen moottoriteiden kustannuksia, ja viime vuosina ilmiö on yleistynyt entisestään.

Nimeäminen

Alun perin kiinalaiset moottoritiet olivat nimeltään joko "motorway" tai "highway", ja maa kutsui näitä nimellä "freeway". Tämä johtui siitä, että englannin sana "free" (vapaa) tarkoitti, että liikenne on vapaasti kulkevaa eikä liikennevirran tarvinnut pysähtyä liikennevaloihin tai risteyksiin. Kuitenkin sana "free" tarkoittaa myös ilmaista ja maksutonta, ja tämä oli harhaanjohtavaa, koska kiinalaisista moottoriteistä lähes kaikki ovat maksullisia. 1990-luvun puolivälissä teiden viralliseksi nimeksi vakiintui tämän vuoksi "expressway" (pikatie). Nykyisin aiemmin myös moottoriteillä käytetty nimitys "highway" tarkoittaa tavallista valtatietä eikä moottoritietä.

Kiinassa on moottoriteiden lisäksi myös pikateitä (eng. "Express routes"; kiin. "kuaisugonglu" (vrt. "gaosugonglu" (moottoritie))). Pikatiet sijaitsevat lähinnä kaupungeissa ja ovat moottoritietasoisia. Näistäkin käytetään yleensä virallisesti nimeä "Expressway".

Moottoriteiden nimet koostuvat yleensä neljästä kiinalaisesta merkistä. ensimmäinen merkki on nimen alkupisteen ensimmäinen ja toinen merkki päätepisteen ensimmäinen kirjain. Lisäksi näiden perässä on kiinalainen moottoritien lyhenne, "gaosu". Poikkeustapauksissa nimessä voi olla myös viisi kirjainta. Tällöin ensimmäisen ja toisen merkin väliin sijoitetaan sen paikkakunnan nimen ensimmäinen kiinalainen merkki, jonka kautta moottoritie kulkee. Myös paikannimen viimeistä kiinalaista merkkiä käytetään poikkeustapauksissa paikannimen ensimmäisen merkin sijasta.

Kehätiet nimetään sen kaupungin mukaan kiinalaisin merkein, minkä ympäri ne kiertävät (aluekehätiet alueen mukaan). Lisäksi kehäteiden nimessä on kaupungin nimen perässä kiinalaisin merkein "kaupungin kehämoottoritie" (rao cheng gaosu) ja aluekehäteiden nimessä "kehämoottoritie" (huan gaosu).

Kiinalainen tiennimi esiintyy tapauskohtaisesti myös numerokilvissä.

Lait

Kiinalaisten moottoriteiden nopeusrajoituksia korotettiin tieliikenteen turvallisuuslain voimaantulon myötä 110 km/h:sta 120 km/h:n 1. toukokuuta 2004. Maan liikennelakiin on kirjattu myös vähimmäisnopeudeksi moottoriteille 70 km/h. Kuitenkin reunimmaisella ajokaistalla tämä voi olla 60 km/h ja ohituskaistalla 100 km/h tai jopa 110 km/h. Sekä ylinopeudesta että alinopeudesta rangaistaan sakolla.

Tieliikenteen turvallisuuslaki sallii myös uusien kuljettajien (joilla on ollut kiinalainen ajokortti alle vuoden ajan) käyttää moottoriteitä, mikä oli kiellettyä 1990-luvun puolesta välistä huhtikuuhun 2004.

Oikealta ohittaminen, kaahailu ja pientareella tai keskikaistalla tarpeettomasti ajaminen johtavat ankariin sakkoihin.

Lisäksi joissain maakunnissa on aikaraja moottoritieltä poistumiseen (12 tai 24 h). Tämän ylittämisestä voidaan periä jopa 400 yuanin (50 €) ylimääräinen tullimaksu. Aikaraja ei koske moottoritiehotelleissa yöpyneitä autoilijoita. Aikaraja on laskettu sen mukaan, mikä aika menee enintään moottoritien ajamiseen maakunnan päästä päähän.

Joissain maakunnissa raskaan liikenteen ajoneuvot eivät saa käyttää moottoriteitä yöllä tai huonolla kelillä onnettomuusvaaran takia.

Viitoitus

Ajokaistakohtainen opastus ja nopeusrajoitukset G56-moottoritiellä Kunmingin itäpuolella

Liittymäopastus ja varoitusviivat ajokaistojen molemmilla sivuilla G76-moottoritiellä Duyunissa

Kiinalaiset moottoritiet on nykyisin viitoitettu pääsääntöisesti sekä englanniksi että kiinaksi. Sisä-Mongolian autonomisessa maakunnassa viitoituskielenä on myös mongolia, Xinjiangin autonomisessa maakunnassa uiguuri ja Tiibetissä tiibet, englanti ja kiina. Ningxian autonomisessa maakunnassa kiinankielinen viitoitus voi olla kirjoitettu lisäksi Xiao'erjing-aakkostolla.

Kiinalaisissa moottoritieviitoissa käytetään vihreää taustaa, kuten Japanissa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Nykyisissä tienviitoissa liittymänumero sijaitsee kilven yläpuolella oikealla kuten esim. Yhdysvalloissa. Uudemmissa kilvissä myös liittymän nimi ja tyyppi on viitoitettu liittymänumerokilven numerokentän vasemmalle puolelle.

Fonttina kiinan moottoriteillä käytetään maan omaa liikennefonttia (kaupalliselta nimeltään StJtbz), joka on amerikkalaisen liikennefontin Highway Gothicin vuoden 2005 version muunnelma. Vuodenvaihteessa 2009-2010 moottoriteiden numerouudistuksen aikoihin myös fonttia päivitettiin hieman selkeälukuisemmaksi.

Liittymät on viitoitettu hyvin, ja liittymäkilvet sijaitsevat jo pitkälti ennen liittymää.

Liittymäkilpien sijoittelu

Sijainti	Sisältö ja sijoittelu
liittymän jälkeen	kolme seuraavaa liittymää numeroineen, kilpi tien reunassa
3 km ennen liittymää	liittymäkilpi, yleensä tien yläpuolella
2 km ennen liittymää	liittymäkilpi, yleensä tien yläpuolella
1 km ennen liittymää	liittymäkilpi, yleensä tien yläpuolella
500 m ennen liittymää	liittymäkilpi, yleensä tien yläpuolella
liittymärampin alussa	liittymäkilpi, yleensä tien reunassa
liittymärampin kääntymiskohdassa	liittymäkilpi, yleensä tien yläpuolella

Verrattuna Suomeen kiinalaiset moottoritiet on viitoitettu paremmin. Suomessa vastaavat etäisyydet liittymäviitoituksessa ovat 1,7-1,5 km ja 800–500 m ja 0 m.

Moottoriteiden viitoitukseen sisältyy liittymien, tietullien, palvelu- ja levähdysalueiden kilvet, mutta huomattavan usein liikennemerkein ja tiemerkinnöin kerrotaan myös ajoetäisyydestä. Tiehen maalatut raidat ovat yleisiä; ajatuksena on pitää 2 sekunnin / 100 metrin välimatka autojen välillä. Länsimaista poiketen myös nopeuskameroiden kohdalla on varoitusmerkit nopeusvalvonnasta (usein myös kameran päällä). Toinen poikkeus länsimaihin verrattuna on, että myös eri päällystelaaduista varoitetaan liikennemerkein. Lisäksi tien yläpuolella on opasteita, jotka kertovat ohituskaistan, ajokaistan ja pientareen sijainnin sekä nopeusrajoitukset kiinaksi ja englanniksi. Lisäksi kaistaopastuksessa on yleensä tieto siitä, onko kaista tarkoitettu ensisijaisesti henkilöautoille vai raskaalle liikenteelle.

Muuttuva ohjaus

Useilla kiinalaisilla moottoriteillä on käytössä myös muuttuva ohjaus. Muuttuvalla ohjauksella varoitetaan tietöistä, ruuhkista, matka-ajasta ja ajokelistä sekä opastetaan vaihtoehtoiselle reitille. Poikkeuksena länsimaihin muuttuvissa opasteissa annetaan myös varoituksia kaahailuun ja liikennesääntöjen rikkomiseen. Liikennemerkkien sisältö on yleensä kirjoitettu vain kiinaksi.

Liittymänumerointi

Kiina on viitoittanut alusta alkaen moottoriteiden liittymänumeroinnin, toisin kuin useat muut maat (Sveitsissä ja Suomessa vuodesta 2002). Alun perin liittymänumerointi oli peräkkäinen (1, 2, 3..), mutta tienumerouudistuksessa vuonna 2010 liittymänumeroinnin perusteita muutettiin. Nykyinen numerointi perustuu etäisyyteen, esim. 237,3 km kohdalla oleva eritasoliittymä on numeroltaan 237 ja 844,8 km kohdalla oleva liittymä on numeroltaan 844. Kiinan moottoriteistä osa on hyvin pitkiä, joten todellinen etäisyys voi tien loppupäässä olla eri kuin viitoitettu numerointi. Heitto on kuitenkin yleensä vain muutaman kilometrin suuntaansa 1 000 kilometrin matkalla. Pitkistä moottoriteistä johtuen lähempänä tien loppupäätä olevat numerot voivat olla hyvin suuria. Tämän välttämiseksi virallinen sääntö on, että liittymänumerossa on vain 3 numeroa ja esim. 2266. kilometrin kohdalla liittymänumero on 266. Kuitenkin myös nelinumeroisia liittymänumeroita esiintyy huomattavan paljon viitoituksessa. Kiinan liittymänumerot ovat suuria G30 Lianhuo Expresswayn lisäksi myös G15 Shenhai Expresswaylla, jonka pituus on noin 3700 km.

Myös maakunnalliset moottoritiet käyttävät nykyisin etäisyysperusteista liittymänumerointia. Liittymänumero on merkitty soikion sisäpuolelle vihrein numeroin muodossa 出口 ####. Kiinalainen sana "出口" (chukou) tarkoittaa eritasoliittymää.

Jos samalla kilometrillä on useita eritasoliittymiä, liittymien numeron perään lisätään A, B, C jne.

Palvelualueet

Kiinalaisilla moottoriteillä on palvelualueita yleensä noin 25-70 kilometrin välein. Palvelualueet ovat nykyisin hyvinkin korkeatasoisia, ja niiltä löytyy usein supermarketti, ravintola, hotelli ja paikoin jopa autokorjaamo. Palvelualueiden henkilökunta erityisesti syrjäseuduilla ei yleensä osaa ollenkaan englantia, mutta tähänkin löytyy poikkeuksia.

Tietullit

Lähes kaikki moottoritiet keräävät tietulleja. Tullit ovat yleensä keskimäärin 0,5 yuania/km (0,05 €/km), huomattavasti länsimaita halvempia huomioon ottaen kiinalaisten moottoriteiden maaston, jonka takia moottoriteille joudutaan usein rakentamaan paljon tunneleita ja siltoja. Vähimmäismaksu on yleensä 5 yuania (50 snt), ja moottoriteiden hintataso voi vaihdella suuresti. Hintataso ei riipu myöskään tien laadusta, vaan halvempi tie voi olla kalliimpaa huomattavasti parempikuntoinen ja vähemmän ruuhkainen.

Moottoriteiden suunnittelusta vastaa Kiinan liikenneministeriö. Toisin kuin monessa muussa maassa, kiinalaisten moottoriteiden rahoitus ei tule suoraan valtiolta tai yksityiseltä yritykseltä vaan yhtiöltä, jossa yksityinen ja julkinen omistusosuus vaihtelee. Nämä tieyhtiöt myös omistavat moottoritiet ja keräävät niitä käyttäviltä autoilijoilta tietulleja. Kiinassa maakunnat vastaavat tienrakennuksesta, ja niiden vähistä varoista ja resursseista johtuen sekaomisteisia tieyhtiöitä on päädytty perustamaan, koska niillä on paremmat resurssit rakentaa ja paremmat mahdollisuudet lainata rahaa.

Moottoriteiden rakennuttamismalli on niitä harvoja asioita, joissa Kiinan Kommunistipuolue on joutunut antamaan periksi. 1990-luvun lopulla oli suunnitelmia rahoittaa moottoritiejärjestelmä polttoaineverolla ja muilla veroilla, mutta se äänestettiin nurin Kiinan Kansankongressissa.

Maksutavat

Moottoritielle ajettaessa autoilijalle annetaan sisääntulokortti. Tietullia maksetaan ajetun matkan mukaan, ja moottoritieltä poistuttaessa sisääntulokortti annetaan tietullin virkailijalle. Kortista nähdään, miltä tietulliasemalta moottoritielle on liitytty sekä päivämäärä ja aika. Monissa maakunnissa moottoriteillä ajamisessa on aikarajana 12/24 tuntia, joka ei kuitenkaan koske palvelualueiden hotelleissa yöpyneitä. Aikarajan ylittämisestä voi joutua maksamaan jopa yli 500 yuanin (50 €) ylimääräisen tiemaksun. Korttijärjestelmä on yleisimmin käytetty maksujärjestelmä kiinalaisilla moottoriteillä.

ETC-järjestelmä on yleistynyt myös Kiinassa. Tämä järjestelmä kerää tietullit automaattisesti eikä autoilijan tarvitse enää pysähtyä tietullipuomille. Tämä nopeuttaa liikennettä huomattavasti tietulliasemilla. ETC-järjestelmässä autoon on sijoitettu lähetin, joka lähettää tietoja tietulliaseman lähettimeen ja toisin päin, jolloin tiemaksu peritään maksukortilta automaattisesti.

Numerointisäännöt

Kiinalaisten moottoriteiden numerointisäännöt on otettu käyttöön tienumerointiuudistuksessa 2009-2010 valtakunnallisella tasolla. Myös maakunnat ovat tehneet omat numerosääntönsä tämän jälkeen. Yleensä 1- tai 5- ja 0-loppuiset kaksinumeroiset moottoritiet ovat pääteitä.

Valtakunnalliset numerointisäännöt

Kaksinumeroiset moottoritiet

Numeroalue	Käyttökohde
G1–G9	säteittäiset moottoritiet Pekingin kaupungista, alkaen myötäpäivään idästä käytettävät numerot G1-G9
G11–G89	pohjois-eteläsuuntaiset moottoritiet, alkaen idästä käytettävät numerot Gx5, Gx9 ja G11
G10–G90	itä-länsisuuntaiset moottoritiet, alkaen pohjoisesta käytettävät numerot Gx0, Gx2, Gx6 ja Gx8
G91–G99	alueelliset kehämoottoritiet käytettävät numerot G91-G97 kaupungeissa, G98-G99 saarilla

Nelinumeroiset moottoritiet

Numeroalue	Käyttökohde	Numerointikaava
G##0x	kaupunkien kehämoottoritiet	peräkkäinen ja valtakunnallinen
G##1x ja G##3x	yhdysmoottoritiet	peräkkäinen ja valtakunnallinen
G##2x ja G##4x	rinnakkaismoottoritiet	peräkkäinen ja valtakunnallinen

Numeroalueista G##_5x-G##_9x ei ole virallisia suunnitelmia, mutta:

• numeroalueet G##_7x ja G##_9x on varattu todennäköisesti tulevaisuuden yhdysmoottoriteille
• numeroalueet G##_6x ja G##_8x on varattu todennäköisesti tulevaisuuden rinnakkaismoottoritielle
• kehäteiden numerot saattavat loppua kesken, joten numeroaluetta G##_5x on mahdollista käyttää tulevaisuudessa kehämoottoriteille

Ilmansuunnista rinnakkaismoottoriteiden numeroinnissa luovuttiin vuonna 2017.

Maakunnalliset numerointisäännöt

Maakunnalliset moottoritiet numeroidaan useilla eri tavoilla numerosääntöjen vaihdellessa maakunnittain, joskin perussääntönä on, että kaksinumeroisista moottoriteistä Sxx parittomat numerot ovat pohjois-eteläsuuntaisille moottoriteille ja parilliset itä-länsisuuntaisille moottoriteille. Numeroalue vaihtelee maakunnittain; osa numeroista on varattu kehä- ja yhdysmoottoriteille, jotka numeroidaan peräkkäin tämän säännön ulkopuolella. Nelinumeroiset moottoritiet numeroidaan yleensä samalla tavalla kuin valtakunnalliset moottoritiet, joskin nelinumeroisista maakunnallisista moottoriteistä ollaan luopumassa mahdollisuuksien mukaan kokonaan poislukien kehämoottoritiet.

Katso myös

• Luettelo Kiinan valtakunnallisista moottoriteistä
• Luettelo Kiinan maakunnallisista moottoriteistä

Lähteet

• https://www.motorways-exits.com
• http://www.china-highway.com
• http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=232957&page=123
• http://bbs.cnhubei.com/forum.php?mod=attachment&aid=MjE2NTk5MXw1MzhiOTdhOXwxMzc3NzE0MzkzfDB8MzA3MzQ3MQ%3D%3D&nothumb=yes

Viitteet

1. https://www.mot.gov.cn/2022wangshangzhibo/2022zt1/zhibozhaiyao/202207/t20220725_3661821.html#:~:text=%E8%BF%99%E7%89%88%E3%80%8A%E8%A7%84%E5%88%92%E3%80%8B%E6%98%AF%E5%9C%A8,%E6%B1%82%E7%BA%A611%E4%B8%87%E5%85%AC%E9%87%8C%E3%80%82
2. https://www.wegenwiki.nl/
3. https://zh.wikipedia.org/wiki/%E5%8C%97%E4%BA%AC%E5%B8%82%E9%AB%98%E9%80%9F%E5%85%AC%E8%B7%AF
4. https://www.wegenwiki.nl/Tianjin
5. http://hbdrc.hebei.gov.cn/common/ueditor/jsp/upload/20170824/25021503560926550.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
6. http://www.sjfenghuang.com/m/html/shizhengjiaotong/2020/1128/7071.html (Arkistoitu – Internet Archive)
7. http://fgw.nmg.gov.cn/fggz/jccy/gl/201906/P020190611367418427648.pdf&ved=2ahUKEwiWrrjGx_fqAhUHHHcKHd5lDVsQFjAAegQIBBAC&usg=AOvVaw1CEFVQ8zxK1j8cPOSLQAVu^{[vanhentunut linkki]}
8. https://jtyst.nmg.gov.cn/zwgk/zfxxgk/fdzdgknr/ghjh/202310/P020231024626734846882.pdf
9. http://jiaotongju.ykdz.gov.cn/jiaotonggaikuang2018/2018-04-25/24073.html (Arkistoitu – Internet Archive)
10. http://111.26.219.21:9001/nztfl/nfzgj/guiji/201809/P020180928689619081822.pdf^{[vanhentunut linkki]}
11. http://jtyst.jl.gov.cn/zw_133208/ghtj/ghjh/202308/P020230804547269292863.pdf
12. http://hljdpc.gov.cn/art/2016/6/22/art_293_17105.html (Arkistoitu – Internet Archive)
13. https://jt.hlj.gov.cn/jt/c105171/202401/31706045/files/%E9%BB%91%E9%BE%99%E6%B1%9F%E7%9C%81%E7%9C%81%E9%81%93%E7%BD%91%E8%A7%84%E5%88%92%EF%BC%882023%E5%B9%B4-2035%E5%B9%B4%EF%BC%89.pdf
14. https://www.wegenwiki.nl/Shanghai
15. http://www.jcgcw.com/news/xingye/12/58088.html
16. http://jtyst.jiangsu.gov.cn/art/2024/2/28/art_77131_11160462.html
17. https://news.tianyancha.com/ll_dfjjbua7xf.html^{[vanhentunut linkki]}
18. http://www.ahjt.gov.cn/jtxw/mtjj/45752437.html (Arkistoitu – Internet Archive)
19. http://m.xinhuanet.com/ah/2021-06/06/c_1127534472.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
20. http://www.fujian.gov.cn/zc/ghxx/ghjd/201703/t20170304_1135289.htm
21. http://fjnews.fjsen.com/wap/2021-08/17/content_30812948.htm
22. http://gaoloumi.cc/forum.php?mod=viewthread&tid=3182622
23. https://xw.qq.com/cmsid/20210316A0EXKR00?f=newdc
24. https://www.yichun.gov.cn/ycsrmzf/jxszc/202401/1160fcca38304352b80c9a5b17d17857/images/be6d9524a2464468a2d958b7b7348c87.jpg
25. http://sd.iqilu.com/share/article/7669273.html
26. https://m.focus.cn/jining/zixun/6fbe6a659db9efd8.html
27. http://henan.sina.cn/news/2020-09-09/detail-iivhuipp3281911.d.html?cre=tianyi&mod=wlocal&loc=-8&r=-1&rfunc=17&tj=none&tr=73&pos=75
28. http://www.jingmen.gov.cn/govinfo/szbmdw_4799/sjtysj/201508/P020150817610686400326.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
29. http://jtt.hunan.gov.cn/xxgk/jtgh/201812/W020181220391145291636.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
30. https://wemp.app/posts/288b7cff-641b-4543-bd06-f52aa2e1c61d^{[vanhentunut linkki]}
31. http://m.news.cn/hn/2021-08/24/c_1127788927.htm
32. 湖南省交通运输厅 https://jtt.hunan.gov.cn › filesPDF 湖南省公路网布局规划（2021—2050 年）
33. http://td.gd.gov.cn/dtxw_n/tpxw/content/mpost_3008491.html
34. http://www.gxnews.com.cn/staticpages/20180621/newgx5b2afb2c-17408789.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)
35. http://zizhan.mot.gov.cn/st/hainan/tongzhigonggao/201809/t20180906_3081707.html (Arkistoitu – Internet Archive)
36. http://www.sohu.com/a/308808400_100261808
37. http://jtt.sc.gov.cn/jtt/c101520/2021/8/19/0632c7b6c3b143e4ba25da3fd5caaee4.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)
38. http://news.gog.cn/system/2016/10/18/015166503.shtml (Arkistoitu – Internet Archive) + http://zizhan.mot.gov.cn/st/guizhou/tongzhigonggao/201806/t20180606_3029990.html (Arkistoitu – Internet Archive)
39. https://m.thepaper.cn/newsDetail_forward_11364689
40. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c4/%E4%BA%91%E5%8D%97%E7%9C%81%E4%BA%A4%E9%80%9A%E8%BF%90%E8%BE%93%E5%8E%85_%E4%BA%91%E5%8D%97%E7%9C%81%E5%8F%91%E5%B1%95%E5%92%8C%E6%94%B9%E9%9D%A9%E5%A7%94%E5%85%B3%E4%BA%8E%E5%8D%B0%E5%8F%91%E3%80%8A%E4%BA%91%E5%8D%97%E7%9C%81%E5%85%AC%E8%B7%AF%E7%BD%91%E8%A7%84%E5%88%92%E3%80%8B%E7%9A%84%E9%80%9A%E7%9F%A5%EF%BC%88%E4%BA%91%E4%BA%A4%E8%A7%84%E5%88%92%E3%80%942024%E3%80%9515%E5%8F%B7%EF%BC%89.pdf
41. https://m.sohu.com/a/453846655_123753/?pvid=000115_3w_a
42. http://m.cnwest.com/sxxw/a/2018/12/18/17594329.html (Arkistoitu – Internet Archive)
43. https://m.163.com/dy/article/HVDC805C0521KTOP.html?spss=adap_pc (Arkistoitu – Internet Archive)
44. http://snap.windin.com/bulletin/CNBOND/2012/0725/q12072502_20120725111217372.pdf
45. http://www.nxcd.gov.cn/news_info.asp?NewsId=14481&Category=63^{[vanhentunut linkki]}
46. http://www.nxnews.net/zt/2019/nxjj/jjxw/202211/t20221121_7773215.html
47. http://www.xjjt.gov.cn/module/download/downfile.jsp?classid=0&filename=180725130058382.pdf^{[vanhentunut linkki]}
48. https://jtyst.xinjiang.gov.cn/xjjtysj/zwgg/201912/519b3577dbde48dbbe520154259d84c9.shtml

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan moottoritieverkko Wikimedia Commonsissa

Aasian moottoritiet maittain

Arabiemiraatit | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Egypti | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Hongkong | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Laos | Libanon | Macao | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Palestiina | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Singapore | Sri Lanka | Syyria | Tadžikistan | Taiwan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam