Kauklahti (ruots.Köklax, puhekielessä usein Kökkeli) on Espoon länsiosassa Kehä III:n varrella sijaitseva kaupunginosa. Kauklahti on yksi Espoon paikalliskeskuksista.[4]
Suur-Kauklahdessa oli 2021 alussa 11 639 asukasta, Kauklahdessa 5 977. Alue on voimakkaasti kasvava kaupunginosa, kun viime vuosina alueen väkimäärä on lisääntynyt 5–8 % kasvuvauhtia.
Suurin osa muuttajista on nuoria lapsiperheitä ja suomenkielisiä, ja Kauklahden ruotsinkielisten asukkainen osuus onkin ensimmäistä kertaa pudonnut alle 10 % osuuden ollessa enää 9,4 %.
Kauklahden nimen taustalla on todennäköisesti suomenkielinen lahdennimi Kauk(a)laksi. Adjektiivin "kauka" merkitys on "pitkä" ja tässä tapauksessa sillä on tarkoitettu kylälle ulottunutta pitkää merenlahtea. "Laksi" on sanan "lahti" vanha mutoo. Nimen alkuperäiseksi muodoksi on ehdotettu myös lahden muodon mukaan Koukkulaksi. Nimen varhaisia kirjoitusasuja ovat Kökelax bol (1451) ja Kökelaxby (1549). Nimipari Kauklahti – Köklax vahvistettiin vuonna 1976.[5]
Historia
Kauppamäki
Kauklahti on Espoon vanhimpia asuinalueita; vanhin asutuksesta kertova arkeologinen löytö on tehty lähellä Espoonkartanoa ja on peräisin kivikaudelta noin 4000 eaa.
Kauklahti oli 1200-luvulle hämäläisten kauppapaikka, kunnes lahti kasvoi umpeen ja alueelle tuli ruotsalaista väestöä. Kauklahden kylässä oli 1500-luvulla yhdeksän kantataloa, joten se oli aikanaan varsin suuri kylä. Kauklahden vanhoja taloja ovat olleet Lillbass, Storbass, Bisa, Skogbisa, Gästers, Juus, Pellas ja Saka.[5] Suuri Rantatie eli Kuninkaantie oli keskiajalta lähtien tärkeä maantieyhteys, joka kulki Jorvaksesta Kauklahden kautta kohti Bemböleä.[4]
Kauklahden suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1891 Åminnen kartanossa.lähde? Espoon kunta otti kansakoulun hallintaansa 1902. Useiden muuttojen jälkeen koulu sai oman koulutalon vuonna 1911. Uusi ajanmukaisempi arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema koulutalo; Hansakallion Koulu, vihittiin 25. toukokuuta 1959. Kymmenen luokkahuonetta ja erikoistiloja sisältävä koulu oli osittain yksikerroksinen ja osittain kaksikerroksinen. Kahdessa rivitalossa oli asunnot 12 opettajalle. Hansakallion koulua peruskorjattiin ja laajennettiin 2009-2011, laajennuksen myötä rivitalot purettiin. Kauklahden ruotsinkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1906 Sakan tilalla. Nykyinen koulurakennus Kurttilassa valmistui 1910 ja kuuluu jugendtyylin merkittäviin puisiin koulurakennuksiin torneineen ja kymmenine kattoineen. Koulun nimi peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä on Kungsgårdsskolan. Koulusta valmistui kuvitettu historiikkiteos 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Kauklahden historia on monipuolinen ja monikerroksinen: kivikaudelta keskiaikaan todennettu asutus, jota löytyisi vielä enemmänkin alueelta, Kuninkaantie ja kartanoiden aika, rautatie ja Porkkalan miehityksen merkitys, teollisuusajan historia tillitehtaista lasitehtaaseen ja sotateollisuuteen, josta esimerkkinä Kauklahden tiilitehtaat tuottivat useana vuonna eniten tiiliä koko Suomessa. Jonkin verran kirjallisuutta on ilmestynyt ja aivan viime vuosina.
Rantaradan rakentuminen
Rantaradan avaaminen vuonna 1903 käynnisti Espoon kasvukehityksen. Radan linjaus kulki Kilon kartanon eteläpuolelta Espoon kirkonkylään ja sieltä Kauklahteen. Rautatie voimisti aseman ja seisakkeen lähiseutua Kauklahdessa. 1900-luvun alussa Espoon asutuksen kasvu painottui erityisesti radan varteen.[4]Kauklahden aseman ympärille muodostui pian huomattava teollisuustaajama. Sinne perustettiin muun muassa useita tiilitehtaita ja muuta pienteollisuutta ja 1900-luvulla Kauklahden lasitehdas samoin kuin sota-ajan teollisuutta.
Teollisuuden kasvun ansiosta Kauklahdesta muodostui 1930-luvulla Espoon merkittävä asutuskeskittymä. Kauklahden pohjoispuolella kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle. Kauklahti nimettiin Espoon yhdeksi paikalliskeskukseksi kaupungin ensimmäisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä vuosina 1966–1968.[4]
Väestö
Väkiluvun kehitys
Kauklahden väestönkehitys 1975–2020
Vuosi
Asukkaita
1975
1 750
1980
1 680
1985
1 933
1990
2 033
1995
2 628
2000
2 796
2005
2 949
2010
3 659
2015
4 877
2020
5 977
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[6]
Palvelut ja yritykset
Kauklahdessa kunnallisia palveluita tarjoavat muun muassa monet päiväkodit (yksityisissä myös liikuntapainotteinen päiväkoti sekä ruotsin- ja englanninkieliset päiväkodit) ja asukaspuisto Palttina, kirjasto, alakouluja ja yläkouluja (myös ruotsinkieliset), nuorisotila ja Kauklahden kappeli. Yksityisiä palveluja Kauklahdessa ovat mm. apteekki, kalakauppa, lihakauppa, kuntosali, R-kioski rautatieasemalla, huoltoasema, katsastusasema, useita autokorjaamoita, konevuokraamo, 30 vuotta alueella toiminut kukkakauppa, hammaslääkäri, eläinlääkäri, hierojia, kauneushoitola, vyöhyketerapia, muutama parturi-kampaamo sekä kolme ruokakauppaa. K-Marketin (ent. Valintatalo) yhteydessä on pankkiautomaatti. Lidlin, yhteydessä sijaitsee myös Alko. Kolmas kauppa on vuonna 2021 auennut Alepa. Kauklahden keskustassa Kauppamäessä sijaitsee myös kylän ylpeys, perinteikäs Halmeen leipomo-kahvila, jonka Emil Halme perusti jo vuonna 1899.[7]
Kauklahden aseman eteläpuolella Vanttilassa on Kauklahden teollisuusalue, jossa sijaitsee muun muassa Lumenen (entisen Noiron) kosmetiikkatehdas, kaksi pizzeriaa ja palkittu kierrätysyritys Romu-Keinänen. Aseman luona toimi vuosina 1923–1952 Kauklahden lasitehdas, joka oli merkittävä työllistäjä. Nykyään rakennuksessa toimii Kuusakoski Oy:n palvelupiste. Erilaisia yrityksiä ja pienteollisuutta on Myntinsyrjän alueella sekä Vanttilassa teollisuusalueella. K-Supermarket Lasihytin yhteydessä toimivat Kauklahden asiamiesposti, Maxin Kala sekä Pizza Hut.
Kauklahden alueella onkin varsin kattavat palvelut, ja ainoana puutteena on tällä hetkellä suutaripalvelut.
1990-luvun alkupuolella lopetti myös keskustassa toiminut "ET", elintarvikekioski. Aikaisekseen ET oli erikoinen siitä, että kioskiin pääsi kauppamaisesti asioimaan sisäpuolelle. Kauklahden R-Kioski remontoitiin sisäkioskiksi vasta myöhemmin. Apteekki laajensi sittemmin toimintansa senkin tiloihin. Kaksi pankkikonttoria, Merita (ent. SYP) ja Leonia (ent. Postipankki) sulkivat myös vuoron perään.
Nähtävyydet
Espoonkartano (1700-luvulta) ja Suomen vanhin kiviholvisilta sen alueella ovat alueen tunnettuja nähtävyyksiä. Myös Bensulsin tien varressa on vanha kiviholvisilta. Kauklahden alueella on monipuolinen ja upea luonto, sillä Kauklahti sijaitsee kahden joen, Espoonjoen ja Mankinjoen, suistossa. Vanhoja tammia löytyy muualtakin kuin Espoonkartanon luota, sillä aluetta halkoo Vanha Kuninkaantie, mikä näkyy monen muunkin tila- ja kartanorakennuksen olemassaolona, mm. Åminne, Jupp, Jofs, Uraalin vanha työväentalo.
Espoonkartanon välittömässä läheisyydessä toimii myös ruotsinkielinen kesäteatteri Finns sommarteater.
Kauklahti rajautuu meren rantaan, ja alueen teollisuushistoria onkin paikoin vielä näkyvissä, mm. alueella sijainneiden tiilitehtaiden laitureita on vielä näkyvissä. Myös lasitehtaan kohdalla Espoonjoen rantatöyräällä on näkyvissä lasitehtaan aikaisien rakennusten jälkiä.
Kauklahden Lasilaaksossa sijaitsee Fiskarsinmäen luonnonsuojelualue, jonka lintutornista voi havainnoida Espoonlahden runsasta linnustoa.
Liikenneyhteydet
Kauklahteen on hyvät junayhteydet johtuen siitä, että rantarata kulkee Kauklahden läpi. Kauklahden asemalla pysähtyvät paikallisjunat U ja E sekä yö-juna L tarjoten palvelua useimmiten noin 15 minuutin välein. Paikallisjunaliikenteeseen tuli edelleen parannusta 12. elokuuta 2007 alkaen, kun E-junien pääteasemaksi tuli Kauklahti ja junaliikenteen vuorovälit tihenivät 30 minuutista 15 minuuttiin. Lisäksi Espoon sisäiset linja-autovuorot , 166, 167 ja lähibussi 168 sekä seutuliikenteen bussit 162,165, 165N, 213 palvelevat kauklahtelaisia. Myös poikittaislinja 911 palvelee kauklahtelaisia Kirkkonummen suuntaan.
Kauklahden ja Vanttilan välistä liikennettä välittää rantaradan ali kulkeva tunneli, joka avattiin liikenteelle tammikuussa 2011. Kesäkuuhun 2009 asti tunnelin paikalla oli Etelä-Suomen vaarallisin tasoristeys. Suuren vaaratekijän muodostivat junien nopeudet, tasoristeyksen sijainti Hansatien välittömässä läheisyydessä heti mäen alla, autoilijoiden varomattomuus sekä liikennesääntöjen noudattamattomuus tasoristeyksen alueella. Puomien ollessa alhaalla toisinaan pitkäänkin (jopa 4,5 minuuttia), kun tasoristeys oli Kauklahden aseman varoalueella – sumppuuntui myös Hansatie helposti.[8]
Jatkossa Kauklahden liikenneyhteyksiä parantaa Espoon kaupunkirata, jonka rakentaminen alkaa vuonna 2021. Kaupunkirata tuo rantaradalle kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille, joka mahdollistaa tiheämmän ja nopeamman lähijunaliikenteen. Kaupunkirata valmistuu 2028.
Rakennuskanta, asuntomessualue
Kauklahden vuoden 2006 asuntomessujen aluettaKauklahden vuoden 2006 asuntomessujen aluetta
Muutamassa vuosikymmenessä mökkivaltaisesta radanvarren kylästä on tullut lähiömäisempi, ja kerrostalojakin on rakennettu 1970-luvulta asti. 1990-luvulla rakennettiin Kustaanmäen ja Ramsaynkujan suuret rivitaloalueet. Nykyään Kauklahti on kasvuseutua, muun muassa Hansavalkama on uusi rakenteilla oleva asuinalue Kehä III läheisyydessä.
Vuoden 2006 asuntomessut pidettiin Kauklahdessa. Messuilla kävi odotettua vähemmän väkeä, 174 305 kävijää [9], mutta Espoon kaupunki oli julkisuudessa niihin silti tyytyväinen. Lehdistössä kiiteltiin messualueen arkkitehteja modernista ja ennakkoluulottomasta suunnittelusta [10]
Kauklahti on kuitenkin edelleen vuonna 2018 rauhallinen kylämäinen ja todella luonnonläheinen ja helposti saavutettava asuinalue Espoon länsilaidalla. Monet muuttajat ovatkin ns. paluumuuttajia, kun lapsuutensa Kauklahdessa viettäneet nuoret palaavat alueelle omaa perhettään kasvattamaan. Nopean väestönkasvun haittapuolena on koulutilojen ahtaus. Aluetta 1960-luvulta alkaen palvellut Espoon Yhteislyseon lukio (EYL) siirrettiin syksyllä 2019 Nihtisiltaan.[11]
Virkistys
Kauklahden alueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on Erik Bassen tien kuusi tammea, jotka sijaitsevat Erik Bassen tien eteläpuolella kerrostalojen lähellä. Tammet on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna 1984. Suurimpien puiden iäksi on arvioitu 200–250 vuotta.[12]
