Karelia-sarja on Jean Sibeliuksen 1893 säveltämä orkesterisarja, joka on koostettu samannimisestä kuvaelmamusiikista.[1]
Viipurilainen osakunta tilasi Sibeliukselta keväällä 1893 musiikin Karjalan historiaa käsittelevään kuvaelmasarjaan. Sibelius kiinnostui tehtävästä, koska oli sävelmänkeruumatkallaan tutustunut rajaseudun elämän runollisiin piirteisiin ja koska historia ja myytit kiehtoivat häntä. Karelia-musiikin ensiesitys oli 13. marraskuuta 1893, ja säveltäjä johti itse orkesteria.[1]
Karelia-sarjaan Sibelius valitsi kuvaelmamusiikista kolmannen kuvaelman Intermezzon, neljännen kuvaelman Balladin ja Alla marcian Pontus de la Gardie -kuvaelmasta. Sarjasta tuli yleisön suosikki kotimaassa ja vähitellen myös ulkomailla. Kapellimestari Henry Wood, joka johti teoksen Lontoossa jo 1906, vertasi sarjaa Pähkinänsärkijään ja Peer Gyntiin. Toisaalta Karelia-sarja tuotti Sibeliukselle haitallistakin mainetta kevyiden teosten säveltäjänä.[1]
Intermezzo alkaa torvifanfaareilla ja jatkuu pauhaavana ritarimarssina, jonka aikana kuvaelmassa metsästäjät toivat veroturkiksia liettualaiselle ruhtinaalle. Balladi kuvaa kuningas Kaarle Knutinpoikaa valtaistuimelta syöstynä kuuntelemassa laulajaa Viipurin linnassa. Musiikissa on skandinaavisen balladin sävyä ja keskiaikaisen tarun tunnelmaa. Alla marcia taistelunhaluisine sivuteemoineen, ahtokulkuineen ja täyteläisine soitinnuksineen huipentaa sarjan.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius 2, s. 13–20. (Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta tekijän kanssa yhteistyössä suomentanut Tuomas Anhava) Helsingissä: Otava, 1967.
Aiheesta muualla
