Kano on NigerianKanon osavaltion pääkaupunki. Kano on perustettu perimätiedon mukaan ennen 900-lukua ja siitä muodostui hausojen kaupunkivaltio. 1800-luvulla sen valloittivat fulbet, joiden asettamat emiirit hallitsevat edelleen perinteisellä arvonimellään. Kaupunki on tärkeä maatalouden keskus, minkä lisäksi siellä on teollisuutta. Kanon asukasluku oli vuoden 2005 arvion mukaan 2 993 000.
Kanon kaupunki sijaitsee Pohjois-NigerianKanon osavaltiossa. Kano on myös osavaltion pääkaupunki. Kaupunki on rakennettu Jakara-joen varrelle. Kanon vanhankaupungin aluetta hallitsevat kaksi kukkulaa, 534 metriä korkea Dalla ja 517 metriä korkea Goron Dutse. Alueella on useita lampia ja kaivettuja kuoppia, joista on kerätty mutaa vanhankaupungin talojen rakennukseen. Kaupunki voidaan jakaa noin sataan unguwa-nimiseen alueeseen, joiden keskuksena toimii tavallisesti tori ja moskeija.[1]
Historia
Kanon vanhan kaupunginmuurin portti.Näkymä Kanoon piirustuksessa 1850-luvulta.
Tarinan mukaan nykyinen Kano perustettiin Dallan kukkulan juurelle jo ennen 900-lukua. Paikan varhaiset asukkaat olivat pakanallisia animisteja. Historiallisissa lähteissä mainitaan sen asukkaiden seuranneen edelleen Pohjois-Nigeriassa harjoitettavan bori-kultin tapaisia menoja. Kultin johtaja toimi myös paikallisen kuninkaan tavoin. 900-luvulla alueelle tuli Baguda-nimisen päällikön johtama joukko ulkomaisia muuttajia, joista tuli lopulta kaupungin johtava väestönosa. Tällöin Kanosta alkoi muodostua myös kaupunkivaltio ja muurien ympäröimä hallinnollinen keskus. Bagudan johtamat siirtolaiset ovat saattaneet olla muslimeja, mutta varmuutta asiasta ei ole. Joka tapauksessa he sulautuivat ajan kuluessa paikalliseen kulttiin. Kanon kuningasluettelon ensimmäinen islamilainen hallitsijanimi oli Osumanu Zamnagaw, joka hallitsi kaupunkia vuodesta 1343 vuoteen 1349. Joissakin historiallisissa lähteissä hänen seuraajansa kaudella sanotaan Kanoon saapuneen Wangarawa-nimisen malilaisen islamilaisen lähetyssaarnaajan. Jotkin muut lähteet ajoittavat samat tapahtumat kuitenkin vasta seuraavalla vuosisadalle 1400-luvulle. Samalla vuosisadalla on myös muita merkkejä islamin suuremmasta vaikutuksesta. Paikallinen ratsuväki omaksui tyypillisesti pohjoisafrikkalaiset haarniskat ja vuosien 1421–1438 on tarina islamin jo tuolloin omaksuneesta Bornusta saapuneesta ruhtinaasta. Islam lienee vakiinnuttanut asemansa Kanossa vasta tällöin. Samalla kaupungista oli tullut osa Saharan ylittäviä kauppareittejä. Kameleita oli tullut Kanoon ensi kertaa vuonna 1452 ja Kanon yläluokka vaurastui orjakaupalla.[2] 1400-luvulta on peräisin myös nykypäiviin saakka säilynyt kaupunginmuuri, joka rakennettiin edellisen 1100-luvulla rakennetun muurin paikalle. Muurilla on pituutta 20 kilometriä ja siihen kuuluu 14 porttia. 1400-luvulla rakennettiin myös Gidan Rumfa, eli nykyinen Kanon emiirin palatsi.[1]
Vuonna 1504 Kanoon saapui Abu 'Abd Allah Muhammad bin al-Tilimsani -niminen lähetyssaarnaaja Pohjois-Afrikasta. Häntä pidetään suufilaisuuden ja šarialain tuojana paitsi Kanossa, mutta myös hausojen alueella yleensä. Kanon kuningas Muhamman Rumfa (1463–1499) oli aloittanut jo hieman aiemmin muille islamilaisille alueille tyypilliset sukupuolten erottelut ja islamilaisten juhlapyhien seurannan. Historialliset lähteet koskien Kanon suhteita alueen muihin valtakeskuksiin ovat epäselviä. 1400-luvulla kaupunki lienee ollut Bornun alainen ja 1500-luvulta Songhai-valtakunnan alainen. Kuitenkin kaupungilla oli myös oma hallitsijasukunsa, joka tribuutin maksamisen ohella toimi suhteellisen itsenäisesti. Songhai-valtakunnan jälkeen alueella vaikutti Kebbin kuningaskunta ja 1600-luvulla Kano kärsi sotaisten kwararafojen jatkuvista hyökkäyksistä. Kanon kuningas Babba Zaki (1768–1776) perusti mahdollisesti arabien vaikutteesta itselleen musketeilla varustetun henkivartioston. Ilmeisesti hänet tunnettiin myös tyrannina ja mahdollisesti tästä juontuneesta sekasorrosta johtuen Kano päätyi jihadia harjoittaneiden fulbejen hallintaan vuonna 1807. Kaupungin vuoteen 1819 hallinnut ensimmäinen fulbe-emiiri oli nimeltään Sulaymanu ja hänen seuraajansa Dabo. Emiiri Usumanin valtakaudella (1846–1855) kaupungissa vieraili saksalainen tutkimusmatkailija Heinrich Barth. Barth kuvaili kaupunkia kukoistavaksi kaupan keskukseksi ja hänen mukaansa sen asukasluku oli noin 30 000.[2]
Kanon emiiri.
Vuonna 1893 Kanossa syttyi sisällissota eri vallantavoittelijoiden kesken. Sokoton kalifaatti oli tukenut joitakin vallan perijöitä, mikä johti sittemmin tulehtuneisiin suhteisiin kaliffin ja paikallisen emiirin välillä. 1900-luvun alussa paikalle saapuivat britit. Brittilähetyssaarnaaja Canon C.H Robinson vieraili kaupungissa vuosisadan alussa. Mukana oli myös tohtori Walter Miller. Molemmat kirjoittivat Kanosta brittiviranomaisille negatiiviseen sävyyn, mikä lienee vaikuttanut sittempään brittien päätökseen vallata kaupunki. Varsinainen syy kaupungin valtaamiselle oli erään brittilähettilään murha. Kanon emiiri Aliyu (1894–1903) oli antanut murhaajalle turvapaikan Kanosta, jota seurasi brittien sotilaallinen väliintulo. Kaupunki vallattiin vuonna 1903 lyhyen taistelun jälkeen.[2]
Siirtomaavallalla oli huomattava vaikutus Kanon kehitykseen. Kaupungista tuli alueen länsimaalaisen koulutuksen keskus. School for Arabic Studies opetti arabiaa ja islamia länsimaalaisin periaattein, minkä lisäksi kaupunkiin perustettiin Abdullahi Bayero College. minkä lisäksi alueella aloitettiin sittemmin Nigerian taloudelle hyvin merkittävien maapähkinöiden viljely.[2] Vuonna 1951 valmistui Nigerian suurin moskeija Kanon keskusmoskeija.[1] Siirtomaakauden lopulla alkoi eurooppalaistyylisten poliittisten puolueiden piiriin keskittynyt poliittinen liikehdintä. Kanossa politiikassa vaikuttivat eri puolueita kannattaneet suufilaiset veljeskunnat. Itsenäisyyden jälkeen Kanon politiikkaan on vaikuttanut myös Sokoton perinteinen johtava asema, jollainen sillä oli sitten 1800-luvun fulbejen jihadin jälkeen. Suhde on johtanut erilaisiin eripuriin Kanon aseman sittemmin vahvistuessa taloudellisena ja poliittisena keskuksena Sokotoon nähden. Ongelmia on ollut myös uskonnon saralla. Vuonna 1980 kaupungissa syttyi väkivaltaisuuksia Muhammadu Marwan (Mai Tatsine) johtamien ääri-islamistien, maallisina pidettyjen muslimien ja Nigerian armeijan välillä. Arviolta noin 4 000 henkilöä sai surmansa armeijan ja Mai Tatsinen seuraajien välisissä yhteenotoissa, joissa Mai Tatsine itse sai lopulta surmansa.[2] 20. tammikuuta 2012 islamistinen Boko Haram -järjestö teki kaupungissa pommi-iskujen sarjan poliisia ja muita viranomaisia vastaan, jossa kuoli ainakin 150.[3] Iskuja on tehty seuraavinakin vuosina.[4][5] Boko Haram vaatii šaria-lakien täytäntöönpanoa ja esimerkiksi julkisen liikenteen erottelua matkustajien sukupuolen mukaan.[6] Boko Haramiin liittyvät levottomuudet ovat saaneet satoja tuhansia ihmisiä siirtymään kodeistaan.[4]
Talous
Kankaan värjäystä.
Kano on merkittävä ympäröivän maatalousalueen keskus. Maapähkinöillä on edelleen suuri merkitys alueen taloudelle.[2] Kaupungin elintarviketeollisuuden tuotteisiin kuuluvat myös esimerkiksi säilykkeet, kasviöljyt ja juomat. Muihin teollisuuden tuotteisiin lukeutuvat kankaat, kosmetiikka, lääkkeet, sairaalatarvikkeet, muovit, metallit, puuhuonekalut ja tiilet. Raskaampi teollisuus tuottaa esimerkiksi autoja, sementtiä, kemikaaleja ja terästä. Suuri osa kaupungin teollisuudesta on keskittynyt Bompain kaupunginosaan.[1] Kaupungin talous on hyötynyt myös Nigerian öljyntuotannosta.[2]
Väestö
Kanon asukasluku oli vuoden 2005 arvion mukaan 2 993 000. Hausat muodostavat kaupungin väestön valtaosan. Paikallisia hausoja kutsutaan nimellä kanot tai kanawat. Toisen merkittävän paikallisen väestönryhmän muodostavat abagagyawat, joiden oman kansanperinteen mukaan he polveutuvat fulbeista ja kaupungin alkuperäisistä asukkaista.[1] Monet Kanon asukkaista kuuluvat suufilaisiin veljeskuntiin, joista suurin on Qadiriyya. Qadiriyya on myös Kanon emiirien veljeskunta. Toinen merkittävä veljeskunta on Tijaniyya.[2] Kanon emiiri on Nigeriassa huomattava islamilaisen yhteisön johtohahmo. Kaupungissa on myös pieni kristitty vähemmistö, jonka jäsenet koostuvat lähinnä kaupunkiin muualta Nigeriasta muuttaneista.[7]
