| Kaarlo Artturi Järvilehto |
|---|
| Kaarlo Artturi Sjölund |
|---|
| Henkilötiedot |
|---|
| Syntynyt | 29. joulukuuta 1886
Kauhajoki |
| Kuollut | 21. toukokuuta 1959 (72 vuotta)
Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Arvonimi | varatuomari |
| Titteli |
hovioikeudenneuvos |
| Vanhemmat |
kansakolunopettaja Karl Fredrik Järvilehto (Sjölund) ja Vilhelmiina Elisabet Järvilehto (o.s. Waldemann) |
| Puoliso |
Aune Kerttu Järvilehti (o.s. Korjonen) |
| Lapset |
2 |
| Muut tiedot |
|---|
| Tunnustukset |
VR 4 m.k.
VR 3 m.k.
SVR K |
|
|
| Infobox OK |
Kaarlo Artturi Järvilehto (ent. Sjölund) (29. joulukuuta 1886 Kauhajoki – 21. toukokuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja hovioikeudenneuvos. [1]
Artturi Järvilehto syntyi Kauhajoella kansakoulunopettaja Karl Fredrik (Kaarlo) Järvilehdon ja vaimonsa Vilhelmiinan perheen kolmantena lapsena. Artturi Järvilehto kirjoitti ylioppilaaksi 1906 ja suoritti oikeustutkinnon 1910. Varatuomarin arvon hän sai vuonna 1913 ja pääsi seuraavana vuonna Viipurin hovioikeuden kanslistiksi. Hän yleni hovioikeuden notaariksi jo seuraavana vuonna ja viskaaliksi 1920. Hovioikeuden asessoriksi hänet nimitettiin vuonna 1923 ja 1932 hän sai hovioikeudenneuvoksen tittelin.[2]
Vuosina 1927–1939 Järvilehto toimi Jääkäripataljoona 1:n ja 2:n sotatuomarina ja vuosina 1939–1940 II Armeijakunnan sotatuomarina. 1940 hänet nimitettiin vanhemmaksi sotaylituomariksi. Vuosina 1941–1944 Järvilehto toimi Viipurin sotilashallinnon päällikkötuomarina ja 1944–1945 Päämajan ja Pääesikunnan päällikkötuomarina.[2]
Siviilissä hän toimi Viipurin Kaupungin taksoituslautakunnan puheenjohtajana vuosina 1927–1930 ja vuodesta 1946 Hauhon tuomiokunnan tuomarina.[2]
Harrastuksenaan hän toimi Karjalan laulun puheenjohtajana vuosina 1932–1946 ja tämän jälkeen sen kunniapuheenjohtajana.
Artturi Järvilehto oli naimisissa Aune Kerttu Korjosen (1892–1954) kanssa vuodesta 1916 ja heillä oli kaksi lasta: Aune (s. 1919) ja Eero Veikko Artturi (s. 1921).[1]
Artturi Järvilehdolle on myönnetty Vapauden ristin 4.luokan risti sekä tammenlehvien että miekkojen kera sekä 3.luokan risti miekkojen kera sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki.[2]
Lähteet
