Kaaba (arab.الكعبة, al-Kaʿbah, suom. ’kuutio’) on Saudi-Arabiassa sijaitsevassa Mekan kaupungissa oleva temppeli, joka on islaminuskon pyhin paikka. Kaaban ympärille on rakennettu suuri moskeija, Masjid al-Haram. Muslimit suorittavat päivittäiset rukouksensa kaikkialla maailmassa kohti Kaabaa. Moskeijat pyritään rakentamaan niin, että niiden keskiakseli osoittaa Mekkaan. Mekan suunnan (qibla) osoittaa moskeijan rukoushallissa erityinen syvennys, mihrab.
Šarian eli islamilaisen lain tärkeimmät velvoitteet ilmaistaan islamin viitenä peruspilarina, ja niistä yksi on suuri pyhiinvaellus eli hadž. Se suoritetaan islamilaisen vuoden 12:nnen ja viimeisen kuukauden Dhu-l-Hijjah’n toisella viikolla (8.–12. päivänä).[1] Jokaisen muslimin tulisi tehdä pyhiinvaellus Mekkaan kerran elämässään jos mahdollista. Vuosittain sen toteuttaa noin 2,5 miljoonaa muslimia, mutta laskettuna kaikista osuus on vähäinen.[1] Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista 17 % muslimeista kertoo tehneensä pyhiinvaelluksen, mutta Kaakkois-Aasian muslimeista vain 8 %.[2] Ainoastaan muslimit voivat päästä Kaabaan, sillä Mekka on muilta kielletty.[3][4]
Kaaba on kuution muotoinen, noin 15 metriä korkea ja sivuiltaan hieman yli kymmenmetrinen (noin 11 x 12,5 m)[5], koruton, ikkunaton kivirakennus. Se ei ole rakenteeltaan ainutlaatuinen, sillä Arabian niemimaalla etenkin Jemenissä on tehty vastaavia kuutionmuotoisia ja ikkunattomia pyhäköitä, jotka luovat vaikutelman luolasta. Rakennukset olivat pieniä ja toimivat joko pienen kylän kappeleina tai yksityisinä rukouspaikkoina. Niille oli ominaista tilan jakaminen kahdella kolmen pylvään rivillä.[6] Sellainen oli myös Mekan Kaabassa, mutta myöhemmin se korvattiin yhdellä pylväsrivillä. Islamilainen perimätieto kertoo, että pylväät tuotiin Sanaan Abrahamin kirkosta, ja muutoksen teki al-Zubayr.[7]
Kaaba on rakennettu Mekan läheltä louhitusta harmaasta graniitista ja marmorista, ja sitä on uudistettu lukuisia kertoja. Rakennuksen ulkopuolella on kaareva muuri, joka muistuttaa jäännettä kirkoille ominaisesta kuorista (apsis).[8] Rakennuksen nurkat suuntautuvat noin neljään pääilmansuuntaan siten, että rakennuksen keskiakseli osoittaa luoteeseen Jerusalemiin, ja myös kaareva muuri on luoteisseinustalla. [9] Kaaban ainoa ovi on koillisseinällä parin metrin korkeudessa oleva Bāb ar-Raḥmah ( arab. باب الرحمة , kään. "armon ovi"). Temppelin sisätila ei tavallisesti ole käytössä.[10]
Kaaban lattia on marmorista. Sisäseinien alaosa on verhoiltu marmorilla ja kivitauluilla, joissa on Koraanin säkeitä. Yläpuoli on verhoiltu vihreällä kankaalla, johon on kirjailtu Koraanin lauseita kultalangalla. Katosta riippuu lamppuja, ja lattialla on pieni pöytä suitsukeastioita varten.[6] Myös kastemaljalla on ollut paikkansa.[11] Sisällä on ollut kaksi pylväsriviä, nykyisin vain yksi, jossa on kolme pylvästä.
Kaaba on tuhoutunut tai sitä on rikottu useasti ja korjattu useita kertoja. Vuonna 930 šiialainen äärilahko vei Kaaban mustan kiven pois ja piti sitä hallussaan 20 vuotta lunnaita vastaan.[12]
Kaaban osat
Kaaban musta kivi on kiinnitetty Kaaban itäiseen kulmaan hopeisella kehyksellä.
Rakennuksen itäiseen kulmaan on kiinnitetty nykyisin hopeisella kehyksellä koossa pidetty musta kivial-Hajar al-Aswad, (Arab. الحجر الأسود) joka perinteisen näkemyksen mukaan on Aadamin ajoilta ja peräisin Paratiisista.[13] Alkuperältään musta kivi on mahdollisesti meteoriitti. Toisena mahdollisuutena on pidetty sitä, että se on Saudi-Arabian Rub al-Khaliin osuneen meteoriittitörmäyksen lasittamaa ainesta Wabarin (Al-Hadida) meteoriittikraatterista.[13] Antiikin aikana betyylien eli pyhien kivien palvonta oli laajalle levinnyttä Lähi-idässä.[14]
Kaaban sisäänkäynti eli armon ovi Bāb ar-Raḥmah (arab. باب الرحمة).
Mīzāb ar-Raḥmah on Kaaban sivussa sijaitseva kultainen vesikouru joka lisättiin sen jälkeen kun pyhäkkö rakennettiin uudelleen vuonna 1627, kun vuoden 1626 tulva aiheutti kolmen seinän romahtamisen.
Kaaban kolmea puolta ympäröivä viisto rakenne tunnetaan nimellä Shadherwaan (arab. شاذروان). Rakenne lisättiin vuonna 1627 Mīzāb ar-Raḥmahin kanssa suojaamaan pyhäkön perustusta sadevedeltä.
Hatīm joka tunnetaan myös nimellä Hijr Ismail, on matala puoliympyrän muotoinen muuri joka oli osa alkuperäistä Kaabaa. Muuri on vastapäätä Kaaban luoteisseinää.
Al-Multazam, on noin 2 metriä pitkä osa seinää mustan kiven ja oven välillä. Pyhiinvaeltajan on toivottavaa koskettaa tätä Kaaban aluetta tai suorittaa dua täällä.
Maqam Ibrahim eli Ibrahimin asema on lasista ja metallista rakennettu kaappi, jonka sisällä sanotaan olevan jäljennös Abrahamin jalanjäljistä. Abrahamin sanotaan seisoneen kaapissa olevalla kivellä rakentaessaan Kaabaa poikansa Ismaelin kanssa.
Mustan Kiven kulma joka on hieman kaakkoon Kaaban keskustasta.
Rukn al-Yamani (arab. الركن اليمني) eli Jemenin kulma, joka tunnetaan myös nimellä Rukn-e-Yamani tai Rukn-e-Yemeni, on kulma joka hieman lounaaseen päin Kaaban keskustasta.
Rukn ush-Shami (arab. الركن الشامي) eli Syyrian kulma, joka tunnetaan myös nimellä Rukn-e-Shami, on kulma joka on hieman luoteeseen päin Kaaban keskustassa.
Rukn al-'Iraqi (arab. الركن العراقي) eli Irakin kulma on kulma joka on hieman koiliseen päin Kaaban keskustassa.
Kaaban ulkopuoli on suurimman osan vuotta verhottu suurella mustalla brokadikankaalla (kiswah), johon on kirjottu kultaisilla langoilla islamin uskontunnustus ja Koraanin säkeitä.[12] Uusi kiswah valmistetaan Egyptissä joka vuosi ja tuodaan pyhiinvaeltajien mukana Mekkaan. Joka vuosi suuren pyhiinvaelluksen aikaan kiswah korvataan valkoisella kankaalla, joka vastaa väriltään pyhiinvaeltajien valkoista asua ja symbolisoi siirtymistä pyhään tilaan (ihram). Pyhiinvaelluksen lopuksi uusi kiswah asetetaan paikoilleen ja vanha leikataan paloiksi, jotka myydään matkamuistoina pyhiinvaeltajille.[15]
Marmoriviiva joka auttaa pyhiinvaeltajia laskemaan kierroksensa Kaaban ympäri.
Rituaalit
Pyhiinvaeltajia mustalla kivellä.
Pyhiinvaellukseen kuuluu tawaf eli temppelin kiertäminen seitsemään kertaan ja mustan kiven suuteleminen tai koskettaminen mikäli mahdollista. Hyväksyttävänä pidetään myös kiven osoittamista, sillä läheskään kaikki eivät pääse koskettamaan kiveä. Kivi on musta, mutta tarinan mukaan se oli alun perin Paratiisista tullessaan maitoa valkoisempi. Väri muuttui sitä suudelleiden pyhiinvaeltajien syntien vuoksi mustaksi.[12]
Kaaba avataan kahdesti vuodessa seremoniallista siivoamista varten: viisitoista päivää ennen Ramadanin eli paastokauden alkua ja viisitoista päivää ennen pyhiinvaellusta. Kaaban siivoaminen on hyvin korkea kunniatehtävä, johon osallistuu Mekan kuvernöörin johdolla korkea-arvoisia kunniavieraita eri puolilta maailmaa. Siivoojat lakaisevat Kaaban lattian yksinkertaisilla luudilla.[16]
Kaaban historia
Sana "Kaaba" esiintyy Koraanissa kaksi kertaa (5:95, 97), mutta Kaaban sijaintia ei kerrota. Kaabasta kertoo ensimmäisenä Ibn Ishaq kadonneessa Muhammed-elämäkerrassaan 700-luvun lopulta.[17]
Islaminuskon mukaan ensimmäinen ihminen Aadam rakensi Kaaban temppelin, ja Abraham ja hänen poikansa Ismael rakensivat sen vedenpaisumuksen jälkeen uudelleen.[18] Nämä profeetat edustivat islamia, mutta uskonnonharjoitus alkoi sen jälkeen rappeutua ja pakanallistua. Kaaban verhoamisen uskotaan periytyvän jo esi-islamilaiselta ajalta, mutta peitteen vaihtamisen uskotaan keksityn kalifiUmarin aikaan. [15]
Islaminuskon mukaan Kaaba oli profeetta Muhammedin aikana 600-luvun alussa useiden eri heimojumalien palvontapaikkana, mutta sitä hallitsi Muhammadin oma heimo quraiš. Beduiinit ja muiden arabialaiskaupunkien asukkaat tekivät joka vuosi Mekkaan yhdistetyn pyhiinvaelluksen ja kauppamatkan, joka on nykyisen islamilaisen pyhiinvaellusperinteen taustalla. Alettuaan julistaa islamia Muhammed joutui pakenemaan Mekasta Medinaan vuonna 622. Palattuaan valloittajana vuonna 630, hän määräsi Kaaban puhdistettavaksi pakanallisista patsaista ja kaikista monijumaluuden merkeistä. Muhammed kaatoi kaikki epäjumalankuvat vain osoittamalla niitä kepillä.[19]
Kaaban seinillä kerrotaan olleen maalauksia, joiden aiheina oli Abraham,Jeesus, Maria ja enkelit.[6][11] Islamilaisen perimätiedon mukaan Mekan valloittanut Muhammed löysi Kaaban seiniltä kuvia Abrahamista sekä Neitsyt Mariaa ja lasta esittävän maalauksen.[20]Ibn Hisham kirjoittaa Muhammed-elämäkerrassa, että ”kun Jumalan lähettiläs meni temppeliin sisälle Mekan valloituksen päivänä, hän näki siellä enkelien kuvia ja muuta. Hän näki myös Abrahamin kuvattuna ennustamassa arpanuolet käsissään”. Tämä sai Muhammedin suuttumaan, ja hän käski hangata kuvat pois.[21]
Islamilaisen perimätiedon mukaan Kaaba vahingoittui ja sitä uusittiin 700-luvun alussa, jolloin Abdallah ibn al-Zubayr kapinoi Mekassa kalifi Abd al-Malikia vastaan. Tämän kenraali al-Hajjaj ibn Yusuf valloitti Mekan ja korjasi pyhäkön sodassa saamat vauriot.[22]
Islamilainen perimätieto Kaabasta ei ole saanut vahvistusta historiallisista lähteistä, sillä ne eivät tunne Mekkaa, sen pyhäkköä tai quraiš -heimoa ennen 700-luvun puoliväliä.[23] Mekka ei liioin esiinny Arabian niemimaan pyhiinvaelluskohteiden joukossa, vaikka lähteet luettelevat 16 muuta kohdetta.[23] Kaabaa ja Muhammedia koskeva islamilainen perimätieto on peräisin vasta 700-luvulta. Tällöin Ibn Ishaq julkaisi profeetan ensimmäisen, nyt kadonneen elämäkerran, joka on säilynyt Ibn Hishamin ja muiden referaattina 800- ja 900 -luvuilta.[24]
Galleria
Kaaba vuonna 1718.
Kaaba ympäristöineen vuonna 1880.
Kaaba vuonna 1910 julkaistussa teoksessa.
Kaaba ympäristöineen 2010.
Vain osa pyhiinvaeltajista mahtuu sisälle pyhäkköön samanaikaisesti.
Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Crone, Patricia: Meccan Trade and the rise of Islam. Gorgias Press, 1987. ISBN 1-59333-102-9
Finster, Barbara: Cubical Yemeni mosques. Proceedings of the Seminar for Arabian Studies, 21, s. 49-68., 1991. Artikkelin verkkoversio.
Finster,Barbara: An Outline of the History of Islamic Religious Architecture in Yemen. Muqarnas, Vol. 9, 124–147, 1992. Artikkelin verkkoversio.
Grodzki, Marcin: Günter Lüling – Islam as non-Trinitarian faith of Semiotic Forfathers. Teoksessa: Markus Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion V. Der Koran als Werkzeug der Herrschaft, s. 372–423. Schiler & Mücke, 2020. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
Ibn Ishaq: The Life of Muhammad. A translation of Ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume. Oxford University Press, 1955. ISBN 0-19-636033-1Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta. Helsinki: Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9
Kerr, Robert M.: Die Blauen Blumen von Mekka –Von Ismaels Stadt zum Heiligtum der Ismaeliten. Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion III. Die heilige Stadt Mekka – eine literarische Fiktion, s. 52–174. Verlag Hans Schiler, 2014. ISBN 978-3-89930-418-3
↑Wenning, Robert: The Betyls of Petra. Bulletin of the American Schools of Oriental Research, 2001, Nro 329, s. 79–95. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
.jpg)
