PROFILBARU.COM

Jyrki Juhana Kiiskinen (s. 11. kesäkuuta 1963 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja suomentaja, joka on julkaissut runoja, romaaneita ja lastenkirjoja. Hänen tekstejään on käännetty yli 20 kielelle.^[1]

Elämä ja ura

Koulutukseltaan Kiiskinen on humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta (1992). Hän on opettanut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Oriveden Opistossa vuodesta 1990. Vuodesta 2014 hän on ollut Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulutuksen opettaja.^[1]

Kiiskisen esikoisrunokokoelma Runoilija vaaran rinteillä ilmestyi vuonna 1989.^[2] Vuosina 1991–1994 hän toimi Nuori Voima -lehden vastaavana päätoimittajana.^[1] Hänelle ja Jukka Koskelaiselle myönnettiin vuonna 1992 Eino Leinon palkinto lehden kehittämisestä. Vuosina 1996–2001 Kiiskinen oli suomalaista kirjallisuutta englanniksi esitelleen Books from Finland -lehden päätoimittaja.^[2] Hän on myös kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin 1994–1997, Helsingin Sanomiin 2003–2014, Suomen Luontoon 2006–2014 ja Deko-lehteen 2009–2010.^[1]

Kiiskiselle myönnettiin Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1993, Kalevi Jäntin palkinto 1995 kirjasta Suomies^[3] ja Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinto 2000 kirjasta Kun elän^[4].^[1] Vuonna 2008 Kiiskinen sai Kääntäjäkarhu-palkinnon Göran Sonnevin teoksen Valtameri (Oceanen) suomennoksesta.^[5] Hänelle myönnettiin vuonna 2018 Suomi-palkinto tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta.^[6] Kiiskinen on saanut valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan 1999 ja 2007^[1] sekä kaudella 2019–2023, jolloin hän saa käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä^[7].

Kiiskinen oli Nuoren Voiman Liiton hallituksen jäsen 1990–1991, Eino Leinon Seuran hallituksen jäsen 1992–1996, valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 2001–2003 ja Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 2004–2007. Hän kuuluu Elävien runoilijoiden klubin perustajajäseniin.^[1]

Teokset

Runokokoelmat

Runoilija vaaran rinteellä. Helsinki: Art House, 1989. ISBN 951-884-017-2
Sillä ei ole nimeä. (Kuvitus: Eero Heikkinen) Helsinki: Art House, 1990. ISBN 951-884-041-5
Silmän kartta. Ruumiinkirjoitusta. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-30-9772-2
Kun elän. Runoja. Helsinki: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1479-1
Menopaluu. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3728-7
Onnenpyörä. Vuoden 2009 runot. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5629-9
Äänen murros. Helsinki: Teos, 2016. ISBN 978-951-851-680-7
Kiiskiset: runoproosaa. Helsinki: Teos, 2019. ISBN 978-951-851-912-9
Nenän edessä vuori. Helsinki: Teos, 2023. ISBN 978-952-363-385-8

Romaanit

Suomies. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0409-5
Kaamos. Romaani. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-1012-5
Jos minulla ei olisi rakkautta. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2779-6
Jonglööri. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7428-6

Lastenkirjat

Jänis ja Vanki. (Kuvittanut Kustaa Saksi) Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1479-1
Jäniksen ja Vangin suuri matka. Eläinsatuja. (Kuvittanut Jukka Lemmetty) Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3236-6
Jänis ja Vanki sukukokouksessa. (Kuvittanut Jukka Lemmetty) Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3700-7
Jänis ja Vanki koulunopenkillä. (Kuvittanut Jukka Lemmetty) Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4138-7
Jänis ja Vanki saavat kännykän. (Kuvittanut Jukka Lemmetty) Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-5007-5

Muut

Kiiskinen, Jyrki & Levola, Kari (toim.): Ryhmä 92. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-30-9945-8
Unelmat ja ruosteinen arki. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-30-9919-9
Talvi. Helsinki: Talvi-työryhmä, 1998. ISBN 952-91-0556-8

Suomennoksia

Janet Asimov & Isaac Asimov: Norby seonnut robotti. (Norby, the mixed-up robot, 1983) Helsinki: Art House, 1990. ISBN 951-884-091-1
Octavio Paz: Kotka vai aurinko. Suomentanut Jyrki Kiiskinen ja Jukka Koskelainen. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0828-7
Elisabet Nordgren (toim.): Rupikonnakultin jälkiä. Uuden liettualaisen runouden antologia. Suomentanut Harry Forsblom, Leila Joutsen ja Jyrki Kiiskinen. Oulu: Pohjoinen, 2001. ISBN 951-749-348-7
Claes Andersson: On kylmä, täällä palaa. Kaksi runokokoelmaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28873-X
Peter Mickwitz: Lasinen avaruusalus. Valikoima runoja. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3464-4
Oscar Rossi & Tiia Strandén: Tämä ei ole fiktiota. 18 pohjoismaista nykyrunoilijaa. Suomentanut Jyrki Kiiskinen et al. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-133-8
Göran Sonnevi: Valtameri. (Oceanen, 2005) Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3751-9
Claes Andersson: Ajan meno. (Tidens framfart, 2005) Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34556-6
Claes Andersson: Pimeän kirkkaus. (Mörkrets klarhet, 2010) Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36839-8
Gabriel Mwènè Okoundji: Rukous esi-isille. (Prière aux ancêtres, 2007) Turku: Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-66-0
Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta. (Hashiru koto ni tsuite kataru toki ni boku no kataru koto, 2007) Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6035-7
Jacques Bonnet: Kirjaston henget. (Des bibliothèques pleines de fantômes, 2008) Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-4873-7
Claes Andersson: Syksyni sumuissa rakastan sinua. (Jag älskar dig med mina höstliga dimmor) Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39587-5
Horace Engdahl: Sen jälkeen savuke. (Meteorer; Cigaretten efteråt) Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-192-1
Claes Andersson: Aamu meren rannalla: sisäänhengitys, uloshengitys. (En morgon vid havet) Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-41307-4
Tua Forsström: Merkintöjä. (Anteckningar) Helsinki: Siltala, 2018. ISBN 978-952-234-552-3
Claes Andersson: Maanalainen näkötorni. (Det underjordiska utsiktstornet) Helsinki: WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-43358-4
Aase Berg: Akka. (Haggan) Helsinki: Siltala, 2020. ISBN 978-952-234-650-6
Ann Jäderlund: Syvä rakkaus ei ketään: runoja 1992–2005. (Djupa, kärlek, ingen) Helsinki: Siltala, 2022. ISBN 978-952-234-860-9