Jukka Sarjala (s. 15. elokuuta 1959 Pori)[1] on suomalainen kulttuurihistorioitsija, joka on tutkinut modernin ja varhaisen uuden ajan musiikin historiaa, sittemmin 1800-luvun kulttuurihistoriaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Meri-Porin lukiosta 1978; opintoja myös Porin musiikkiopistossa 1976–1977. Sarjala on työskennellyt Turun yliopistossa määräaikaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä 1980-luvulta alkaen, enimmäkseen kulttuurihistoriassa, mutta myös musiikkitieteen professorina 2008–2010. Filosofian tohtoriksi hän väitteli Turun yliopistossa 1994 ja on toiminut siellä dosenttina vuodesta 1995.[2] Lisäksi hän on työskennellyt Turun yliopiston tutkijakollegiumissa 2015–2016, Suomen Akatemian erikoistutkijana 2013–2014, 2017–2019 ja 2021 sekä apuraha- ja projektitutkijana. Vierailevana tutkijana Sarjala on toiminut Uppsalan yliopistossa 1989 ja Herzog August Bibliothekissa Saksan liittotasavallassa 1997. Hän on Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsen vuodesta 1999; luottamustehtäviä hänellä on ollut muun muassa Porthan-Seurassa 2014–2018 ja Kulttuurihistorian seurassa 2015–2020.
Tieteellisten artikkeliensa ja katsaustensa ohella Sarjala on julkaissut muun muassa kirjailija ja säveltäjä Axel Gabriel Ingeliuksen elämäkerran Poeettinen elämä sekä varhaisinta suomalaista kauhukirjallisuutta käsittelevän teoksen Salonkien aaveet. Niin ikään hän on kirjoittanut jälkisanat Ingeliuksen Harmaa linna -romaanin uuteen suomennokseen, joka ilmestyi 2009.[3] Hänen myöhempään tuotantoonsa lukeutuu saksalaista ja suomalaista varhaisromantiikkaa ja 1800-luvun alun kirjakulttuuria käsitteleviä tutkimuksia.