PROFILBARU.COM

Juhani Konkka
Henkilötiedot
Syntynyt	4. syyskuuta 1904; Toksova, Inkeri
Kuollut	22. kesäkuuta 1970 (65 vuotta); Kuhmoinen
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	kirjailija, kääntäjä
Kirjailija
Salanimi	Urho Torikka
Esikoisteos	Taloudelliseen kansanvaltaan! (1929)
Pääteokset	Kulkurin kesä (1943); Kulkurin kahleet (1945); Kulkurin koulut (1946)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Juhani Konkka, joskus myös Juha Konkka; salanimi Urho Torikka, (4. syyskuuta 1904 Toksova – 22. kesäkuuta 1970 Kuhmoinen) oli inkeriläissyntyinen suomalainen kirjailija, toimittaja ja venäläisen klassisen kirjallisuuden suomentaja.^[1]

Elämä

Toksovan Konkkalan kylässä syntyneen Juhani Konkan vanhemmat olivat maanviljelijä Simo Konkka ja Katri Vanhanen.^[2] Konkka oli kolmesti naimisissa ja sai neljä lasta, joista Anita Konkka on kirjailija.^[1] Konkka muutti perheensä mukana Suomeen 1919, opiskeli Itä-Karjalan Kansanopistossa Impilahdella, Sortavalan seminaarissa 1923–1925 ja viimeksi Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa, jossa hän suoritti sanomalehtitutkinnon 1927. Konkka oli Päivän Uutiset -lehden päätoimittaja 1928 ja toimitussihteeri Tähystäjä-aikakauslehdessä 1929–1930 sekä Elanto-lehdessä 1931–1932.^[1]

Konkka perusti 1932 yhdessä muun muassa Yrjö Ruudun kanssa Suomen Kansallissosialistisen Liiton. Hän oli SKSL:n puoluesihteeri 1933–1934 sekä Kansallissosialisti-äänenkannattajan päätoimittaja. Hän vastusti puolueensa linjan mukaisesti Adolf Hitlerin edustamaa kansallissosialismia ja oli poliittisesti lähempänä Gregor Strasserin johtamaa natsipuolueen vasemmistosiipeä. Konkka oli mielipiteiltään Ruutua radikaalimpi.^[3] Kyllästyttyään politiikkaan Konkka palasi kirjallisuuden pariin. Hän työskenteli WSOY:n kustannusvirkailijana vuodet 1937–1944 ja 1950–1955.^lähde?

Tuotanto

Konkka julkaisi 1929 teoksen Taloudelliseen kansanvaltaan! Kansallisen yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia ja Urho Torikan nimellä romaanin Me sankarit, joka kertoi hänen sotakokemuksistaan Aunuksen-retken aikana. Hän kirjoitti salanimellä myös teokset Punainen myrsky (1931) ja Pula-aikana (1932).^[1] Häneltä ilmestyi 1939 teos Kahden maailman rajalla, josta hän muokkasi uuden version 1958 nimellä Pietarin valot. Konkka kirjoitti myös omaelämäkerrallisen sarjan, johon kuuluivat teokset Kulkurin kesä (1943), Kulkurin kahleet (1945) ja Kulkurin koulut (1946). Vuonna 1947 ilmestyi Helsingin 1930-luvun kirjallista elämää kuvaileva teos Tuhlattu aarre.^[1] Hän itse piti parhaimpina teoksinaan omaelämäkerrallisia romaanejaan.^[4]

Kääntäjänä Konkka toimi vuodesta 1939. Hän suomensi useita venäläisten klassikoiden, kuten Fjodor Dostojevskin, Nikolai Gogolin, Maksim Gorkin, Leo Tolstoin, Anton Tšehovin, Ivan Turgenevin ja Mihail Šolohovin teoksia. Hän oppi venäjän kielen jo lapsena romaaneista ja runokirjoista.^[1]

Juhani Konkan lapset Anita, Urho ja Heikki Konkka lahjoittivat vuonna 2020 Konkan suomennoksien tekijänoikeudet Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:lle.^[5]

Perhe

Juhani Konkan toinen puoliso oli kuvataiteilija Anja Konkka. Heidän tyttärensä on kirjailija Anita Konkka.

Teokset

Taloudelliseen kansanvaltaan! Kansallisen yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia. Tekijä 1928
Me sankarit: Kuvaus Karjalan retkeltä. Kansanvalta 1929 (salanimellä Urho Torikka)
Punainen myrsky: Romaani Inkerinmaalta. Otava 1931 (salanimellä Urho Torikka)
Pula-aikana: 1-näytöksinen iloittelu. 1932 (salanimellä Urho Torikka)
Koputuskonsertti, radiokuunnelma. 1935
Rikas setä: Yksinäytöksinen ilottelu. Karisto 1935
Suuria herroja: Kaksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1936
Punahattuinen nainen: Yksinäytöksinen pila. Karisto 1936
Rakkauden rintama: Kaksinäytöksinen ilottelu. Karisto 1936
Kahden maailman rajalla. WSOY 1939
Kunniamme päivät (toimite). 1940^[2]
Neuvostovakoilijatar: Romaani. WSOY 1942
Kulkurin kesä: Romaani. WSOY 1943
Riisutut naamiot: Romaani. WSOY 1944
Kulkurin kahleet: Romaani. WSOY 1945
Kulkurin koulut: Romaani. WSOY 1946
Kulkurin vaellus: Romaani. WSOY 1947
Tuhlattu aarre eli Sakari Korkian seikkailut Helsingin kirjailija- ja boheemimaailmassa: Romaani. WSOY 1947
Lumottu morsian: Romaani. WSOY 1948
Parhaat palkitaan: Näytelmä. 1948
Elämän antimet: Kirjeitä Kotkanpesästä. WSOY 1950
Keltainen kurki, lastenkirja. WSOY 1953
Kukon kultajyvä: Itämaisia satuja. WSOY 1954
Ratkaisun päivät: Romaani. WSOY 1954
Pietarin valot (pohjana aiempi teos Kahden maailman rajalla). WSOY 1958

Suomennoksia

Nikolai Gogol: Kuolleet sielut (1939)
Fjodor Dostojevski: Vanhan ruhtinaan rakkaus (1939)
Boris Pasternak: Tohtori Živago (1958)
Fjodor Dostojevski: Pelurit (1959)
Ivan Turgenev: Isät ja pojat (1963)
Parantava nauru: Idän kansojen humoristisia ja satiirisia kertomuksia, kansantarinoita ja kaskuja, sananparsien viisautta (toim. ja suom.) Tajo, 1963
Parantava nauru 2: Venäläinen nauru (toim. ja suom.) Tajo, 1964
Fjodor Dostojevski: Idiootti (1968)
Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1970)

Palkinnot

Mikael Agricola -palkinto 1961^[1]
Mestarikääntäjän arvonimi, Moskova 1967^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Koskela, Lasse: ”Konkka, Juhani (1904–1970)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 313–314. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 13.11.2014).
↑ ^a ^b Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Juhani Konkka”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 253–258. Porvoo: WSOY, 1947.
↑ Ekberg, Henrik: Führerns trogna följeslagare: Den finländska nazismen 1932–1944, s. 29, 52, 54–55. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1
↑ Konkka, Juhani Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 19.10.2014. Viitattu 13.11.2014.
↑ Laitinen, Maarit: Juhani Konkan suomennoksien tekijänoikeudet lahjoitettiin SKTL:lle. Kääntäjä-Översättaren, 2020, nro 1, s. 7.