Jouni Lauri Antero Pystynen (26. marraskuuta 1951 Tampere[1] – 13. elokuuta 2020 Vesanto[2]) oli suomalainen upseeri ja kenraaliluutnantti, joka toimi Suomen ilmavoimien komentajana 1. syyskuuta 1998 – 31. joulukuuta 2004.
Jouni Pystynen suoritti varusmiespalvelunsa Ilmasotakoulussa (nyk. Lentosotakoulu) Kauhavalla.
Ura
Hän valmistui Kadettikoulusta vuonna 1974. Hän toimi Lapin Lennoston alaisen Hävittäjälentolaivue 11:n palveluksessa Rovaniemellä 1974–1979. Hän oli lentopäällikön sijainen vuosina 1980–1981 ja lentopäällikkö vuosina 1981–1983. Yliluutnantiksi Pystynen ylennettiin vuonna 1976 ja kapteeniksi taas vuonna 1981. Hän opiskeli Sotakorkeakoulun ilmasotalinjalla vuodet 1983–1985. Hänet ylennettiin majuriksi vuonna 1985.
Pystynen toimi Hävittäjälentolaivue 11:n komentajana Lapin Lennostossa vuosina 1985–1988. Hän lensi Saab J35 Draken -kalustolla koko uransa.
Everstiluutnantti Pystynen oli Ilmavoimien Esikunnassa osastopäällikkönä vuosina 1988–1992 ja operaatiopäällikkönä vuosina 1993–1995.
Vuosina 1995–97 eversti Pystynen toimi Satakunnan Lennoston komentajana.
Vuonna 1997 prikaatikenraaliksi ylentynyt Pystynen nimitettiin ilmavoimien esikuntapäälliköksi.
Vuonna 1998 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja ilmavoimien komentajaksi. Kenraaliluutnantiksi Pystynen ylennettiin vuonna 2001. Pystysen komentajakaudella F/A-18 Hornetista tuli ilmavoimien ainoa hävittäjälentokone. Ilmavoimat lisäsi hänen kaudellaan kansainvälistä yhteistyötä pohjoismaiden ja Naton suuntaan.
Pystynen onnistui torjumaan ilmavoimien komentajana aikeen siirtää maavoimia tukevien taistelu- ja kuljetushelikoptereiden hallinnon ilmavoimille Gustav Hägglundin päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta.
Hänen isänsä on entinen eduskunnan puhemies, professori Erkki Pystynen.
Lähteet
.svg){kind=small}
