Sousedík syntyi kuusilapsiseen perheeseen. Hänen isänsä oli ammatiltaan puuseppä.[1]
Sousedík opiskeli oppisopimuksella sähköasentajaksi työn ohessa Thonelan ja Bubelan tehtailla.[2] Syyskuussa 1912 hän aloitti sähköasentajan työt Bartelmus-Donátin tehtaassa Brnossa ja opiskeli samanaikaisesti teknillisessä koulussa. Tänä aikana hän tutustui muutamiin sähkötekniikan asiantuntijoihin, kuten Jozef Sumeciin.[1]
Ensimmäisessä maailmansodassa Sousedík joutui taistelemaan Venäjän ja Italian vastaisilla rintamilla. Hän haavoittui Italiassa, minkä jälkeen hänet lähetettiin kotiinsa Vsetíniin. Tšekkoslovakian itsenäistyttyä 1919 hän osallistui Unkaria vastaan käytyihin taisteluihin.[1]
Sousedík palasi kesällä 1919 takaisin opiskelemaan ja suorittamaan loppututkintonsa. Hän aloitti sähkölaitteiden kaupan ja korjauspajan vanhempiensa kotitalossa, mutta perusti pian oman sähkölaitteisiin erikoistuneen verstaan vanhalla sahalla Vsetín-Trávníkyssa. Sousedík kehitti sähkölaitteita ja sai useita alaan liittyviä patentteja. Näistä merkittävimpiä oli oikosulkumoottorin automaattinen käynnistin.[1][3] Toiminta laajeni, ja vuonna 1934 yritys työllisti jo 200 henkilöä. Tällöin se fuusioitui Ringhoffer-Tatran kanssa, ja Sousedíkista tuli sen pääjohtaja.[2] Hän suunnitteli ja patentoi uudenlaisen sähkömekaanisen voimansiirron Tatran ČSD M290.0 -pikajunaan.[4][5]
Liiketoiminnan ulkopuolella Sousedík osallistui aktiivisesti Vsetínin poliittiseen, sosiaaliseen ja kulttuurilliseen elämään. Hän toimi kaupungin pormestarina yhteensä kymmenen vuotta.[2]
Saksan miehitettyä Tšekkoslovakian Tšekin-puoleisen osan maaliskuussa 1939 Sousedík liittyi välittömästi vastarintaliikkeeseen. Hänen toimintansa liikkeessä paljastui joulukuussa 1944, ja hän joutui Gestapon pidättämäksi. Sousedík ammuttiin 15. joulukuuta kuulustelujen yhteydessä.[2]
