Ressel syntyi BöömiinChrudimissa, Itävallan keisarikunnassa. Hänen isänsä oli saksankielinen, kun taas äiti syntyjään tšekki. Hän kävi koulua Linzissä ja České Budějovicen tykistökoulua sekä opiskeli Wienin yliopistossa ja Mariabrunnin metsäakademiassa.
Hän työskenteli Itävallan valtion palveluksessa metsänhoitajana maan eteläosissa, Motovunin ja Istrian alueilla, jotka nykyään ovat Kroatiaa. Hänen tehtävänään oli huolehtia Itävallan laivaston puumateriaalin hankinnasta.[1] Ollessaan työssä Landstrassissa, nyky-Sloveniassa hän testasi potkuriaan ensimmäisen kerran. Vuonna 1821 hän sai siirron Triesteen, Itävallan keisarikunnan tärkeimpään satamaan, jossa hänen kokeensa potkurilla onnistui. Hän sai patentin potkurilleen 1827. Hän muokkasi vuonna 1829 Civetta-höyrylaivaa potkurikäyttöiseksi ja koeajoi sitä Triesten satamassa vuonna 1829 kuuden solmun nopeuteen saakka, jolloin höyryputki räjähti. Onnettomuus johti siihen, että poliisi kielsi testauksen jatkamisen. Räjähdys ei johtunut potkurista, kuten monet aikalaiset uskoivat.
Potkurin ajatus oli tunnettu pitkään. Yksi varhaisimmista oli David BushnellinTurtle-sukellusveneessä Yhdysvaltain vapaussodan aikana käytetty käsikäyttöinen ruuvi.[2] Vuonna 1836 englantilainen keksijä Francis Pettit Smith testasi hyvin samanlaista potkuria kuin Resselin kehittämä. Vuonna 1845 tehtiin ensimmäinen Atlantin ylitys potkurikäyttöisellä SS Great Britain-aluksella. Potkurin kehitys vakiintui 1880-luvulla.
Wienissä sijaitsevassa Resselin muistomerkissä häntä kutsutaan niin potkurin kuin höyrylaivan keksijäksi. Resselin muita keksintöjä ovat muun muassa putkiposti sekä kuula- ja rullalaakerit. Hän sai elinaikanaan useita patentteja.
Ressel kuoli Ljubljanassa. Hänet on haudattu St. Christopherin hautausmaalle Bežigradin kaupunginosassa.
↑Landström, Björn: Laiva: katsaus laivan historiaan alkukantaisesta lautasta atomikäyttöiseen sukellusveneeseen, s. 266. (Alkuteoksen kieli ruotsi: Skeppet: en översikt av skeppets historia från den primitiva flotten till den atomdrivna ubåten med rekonstruktioner i ord och bilder. Suomentanut Vuorenjuuri, Martti. 6. p) Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11183-3
Kirjallisuutta
Erhard Marschner: "Josef Ressel. Erfinder der Schiffsschraube - Seine Vorfahren und Nachkommen" [Josef Ressel. One of the designers of a ship's propeller - its ancestors and descendants], 1979, ISBN 3-7686-6016-8.
Václav Gutwirth: "Vynálezce Josef Ressel" [Inventor Josef Ressel], 1943, Prague.
Jiří Charvát, Pavel Kobetič et al.: "Josef Ressel a Chrudim" [Josef Ressel and Chrudim], 1986, Chrudimin aluemuseon julkaisu.
