Dobrovský oli koulutukseltaan katolinen pappi ja hän liittyi jesuiittajärjestöön vuonna 1772. Kun järjestön toiminta lakkautettiin seuraavana vuonna, hän omistautui tutkimustyölle. Dobrovskýn suosijana toimi kreivi Nostiz, jonka perheessä hän oli pitkään kotiopettajana. Vuodesta 1789 hän oli muutaman vuoden seminaarin rehtorina Hradištessa (lähellä Olomoucia), mutta palasi Prahaan.[2][1]
Dobrovskýn tärkeimmät teokset ovat tšekin kielen historiaa ja kirjallisuutta käsittelevä Geschichte der böhmischen Sprache und Literatur (1792) sekä tšekin kielioppi Ausführiches lehrgebäude der böhmischen Sprache (1809), jossa hän kokosi ja vakiinnutti 150 vuoden ajan kirjakielenä vähälle huomiolle jääneen tšekin kielen. Dobrovskýn 1813 julkaisemaa muinaiskirkkoslaavin kielioppia Entwurf zu einem etymologikon der slavischen sprachen pidetään vertailevan slavistiikan perustana. Hän julkaisi myös vuosina 1802–1821 suuren saksalais-tšekkiläisen sanakirjan.[2][1]
Lähteet
↑ abcdJosef Dobrovský(englanniksi)Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 6.10.2013.