Joosef I avioitui 19. tammikuuta 1729 kruununprinsessa, infanta Mari Ana Viktorian (1718–1781) kanssa, joka oli Espanjan kuningas Filip V:n ja Elisabet Farnesen vanhin tytär. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista neljä tytärtä eli aikuiseksi asti.
Maria I (Maria Francisca Isabel Rita Gertrudes Johanna, 1734–1816), Portugalin kuningatar ja hallitsija, avioitui setänsä Pietari III:n kanssa.
infanta Maria Ana Francisca Dorotea Josefina Antonia Gertrudes Rita Johanna Efigenia (1736–1813), kuoli naimattomana.
kuolleena syntynyt poika (helmikuu 1739)
infanta Maria Francisca Doroteia Josefina Antónia Gertrudes Rita Joanna Efigénia (1739–1771), kuoli naimattomana.
kuolleena syntynyt tytär (1742)
kuolleena syntynyt tytär (1742)
kuolleena syntynyt tytär (1744)
infanta Maria Francisca Benedita Ana Isabel Johanna Antonia Laurencia Inacia Teresa Gertrudes Rita Rosa (1746–1829), avioitui sisarensa Maria I:n vanhimman pojan, kruununprinssi Joosefin kanssa
Hallitsijana
Joosef I seurasi isäänsä Portugalin kuninkaana vuonna 1750. Joosefin hallituskaudella huomattavaa valtaa käytti hänen sisäministerinsä markiisi de Pombal. Vuonna 1755 sattui Lissabonin pitkälti tuhonnut suuri maanjäristys. Pombal tarttui tarmolla jälleenrakennustöihin ja toteutti samalla yhteiskunnallisia uudistuksia.[1] Ylhäisaatelin valtaa rajoitettiin, orjuus poistettiin ja talouselämää pyrittiin modernisoimaan standardisoinneilla ja infrastruktuuria parantamalla.
Joosefin kuoltua vuonna 1777 valtaistuimelle nousi hänen tyttärensä Maria I, joka karkotti markiisi de Pombalin pääkaupungista ja perui monia tämän aloittamista uudistuksista.[1]
Lähteet
↑ abAbsolutismPortugal: A Country Study. Library of Congress, 1993.