Jeesus vie Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen vuorelle, jossa opetuslapset todistavat Jeesuksen kirkastuvan (kreik.metamorfoomai). Kreikankielinen verbi viittaa sananmukaisesti metamorfoosiin. Jeesuksen kasvot “loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo”. Opetuslapset näkevät kuinka Elia ja Mooses ilmestyvät ja keskustelevat Jeesuksen kanssa, ja taivaalle ilmestyy pilvi, josta kuuluva ääni sanoo: “Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!".[3]
Ortodoksinen kirkko viettää yhtenä kirkkovuoden suurista juhlapäivistä Kristuksen kirkastumisen juhlaa[4] ja katolinen kirkko Herran kirkastumisen juhlaa 6. elokuuta[5]. Suomen evankelisluterilainen kirkko viettää vastaavasti kirkastussunnuntaita aina kahdeksantena sunnuntaina helluntaista.[6] Katolisessa kirkossa kirkastuminen kuuluu ruusukko-rukouksen valoisiin salaisuuksiin.[7]
Kertomuksessa on selkeitä viittauksia Vanhan Testamentin kertomukseen, jossa Mooses nousee vuorelle ja Mooseksen kasvot säteilivät sen jälkeen kun hän oli puhunut Jumalan kanssa. Taivaasta kuuluva ääni, kuten Jeesuksen kasteessakin, tuovat mieleen Psalmin 2 ja viidennessä Mooseksen kirjassa (5.Moos 18:15) luvatun Mooseksen kaltaisen profeetan.[8] Myös Elia sai Jumalalta näyn vuorella ja sekä Mooses että Elia välttivät luonnollisen kuoleman. Joidenkin perinteiden mukaan molempien odotettiin vielä palaavan Maan päälle.[3]
Eräs teologinen tulkinta on, että kertomus on alun perin ollut ylösnousseen Jeesuksen ilmestymiskertomus eli Jeesuksen kuoleman jälkeinen tapahtuma, joka kuitenkin on myöhemmin siirretty Jeesuksen elinajalle.[3][9] Toisen tulkinnan mukaan kertomuksen on tarkoitus todistaa Jeesuksen jumaluutta. Joidenkin tulkintojen mukaan kertomus on vain kreikkalaisperäinen myytti[3] tai vuorella tapahtuneen rukoushetken päälle maalattu yliluonnollinen tapahtuma.[9] Kertomus voi kuitenkin myös kuvastaa sitä mitä opetuslapset todella kokivat vuorella.[3]
Tapahtumapaikka
Jeesuksen kirkastaminen 1300-luvun georgialaisessa käsikirjoituksessa
Evankelistat eivät kerro tarkalleen mikä vuori on kyseinen Kirkastusvuori. Myöhempi kristillinen perinne kertoo tapahtumapaikkana olleen Taaborin vuori. Joidenkin mukaan tämä on kuitenkin epätodennäköistä, koska jos synoptisten evankeliumien tapahtumajärjestykseen on uskominen, Jeesus ja opetuslapset olivat vain 6-8 päivää aikaisemmin olleet Caesarea Filippissä 72 kilometrin päässä. Toisena mahdollisena tapahtumapaikkana pidetäänkin lähempänä sijaitsevaa Hermonvuorta.[3]
Kuvausten tekstityyli
Evankelistojen omat kirjoitustyylit näkyvät selvästi alkuperäistekstissä. Markus tapansa mukaan yhdistää lauseita käyttämällä sanaa kai ja aloittaa selityksiä sanalla gar. Yksi Matteuksen suosikki-ilmauksista kai-idou esiintyy kerran Matteuksen versiossa kirkastamiskertomuksesta ja lisäksi sana idou vielä toiseenkin kertaan. Luukas puolestaan käyttää kertomuksessaan tunnetusti laajaa kreikan kielen sanastoaan. Hän käyttää muutamia harvinaisia kreikan sanoja kuten esimerkiksi sanaa diagregoreo, joka tarkoittaa hereillä pysymistä ja tämä maininta Luukkaan evankeliumissa on vanhin tunnettu sanan esiintyminen säilyneessä kreikankielisessä kirjallisuudessa. Kirkastuskertomusten pienistä eroista voidaan havaita kirjoittajille tyypillisiä taipumuksia eli Markuksen kiinnostus tiedon salassapitoon, Matteuksen näkemys Jeesuksesta uutena Mooseksena ja Luukkaan kiinnostus rukoukseen.[8]
↑ abcdefgFreedman, Noel: Eerdmans Dictionary of the Bible, s. 1327. (Kappale: Transfiguration, The; Kappaleen kirjoittaja: Jackson, Glenna S.) Eerdmans, 2000. ISBN 0-8028-2400-5(englanniksi)
↑Pyhä ruusukko Katolinen tiedotuskeskus KATT. Viitattu 27.12.2014.
↑ abAdams, Edward: Parallel Lives of Jesus – A Guide to the Four Gospels, s. 155-163. London: Society for Promoting Christian Knowledge, 2011. ISBN 978-0-664-23331-0(englanniksi)
↑ abVerhoeven, Paul: Jeesus Nasaretilainen, s. 134-135. Suomentanut Janatuinen, Mari. Helsinki: Into kustannus, 2012. ISBN 978-952-264-160-1(suomeksi)
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!
