Jay Glenn Miner (31. toukokuuta 1932 Prescott, Arizona, Yhdysvallat – 20. kesäkuuta 1994 Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen tietokoneinsinööri.[1] Hän oli 1970-luvun lopulla näkyvä hahmo Atarin toiminnassa ja tuli myöhemmin tunnetuksi Amigan ”isänä”.[1] Minerin tekniset ratkaisut Atari 2600-mallin kehityksessä olivat ratkaisevia sen menestykselle. Tämä ohjelmoitava pelikonsoli toi videopelit koteihin ja muutti lapsuuden lelut peruuttamattomasti luoden videopelien sukupolvet.[2]
Hän kärsi pitkäaikaisista munuaisvaivoista, jotka johtivat hänen ennenaikaiseen kuolemaansa 62 vuoden iässä.
Atari
Miner johti Atarilla Atari 2600 pelikonsolin ja Atari 400/800 mikrotietokoneiden kehitystä.[3] Miner suunnitteli TIA-piirin 2600:lle sekä ANTIC, CTIA ja GTIA -piirit tietokoneisiin sekä Atari 5200 -konsoliin.[1] Atarilla suunnitellut piirit käyttivät eräitä samoja ideoita ja konsepteja, joita myöhemmin käytettiin myös Amigan piirisarjassa.[1]
Miner oli Doug Neubauerin ohella yksi joka oli nimetty Atarin 8-bittisissä käytetyn piirisarjan kehittäjänä.[4]
Amigan kehitys
Miner halusi kehittää 16-bittiseen mikroprosessoriin ja levykeasemaan perustuvan pelikonsolin, jolloin pelien kehittäminen uudelle konsolille olisi helppoa ja edullista.[5] Atarin johtajat eivät halunneet riskeerata 8-bittisten konsolien myyntiä ja kalliden kehitysjärjestelmien lisensointia ja kielsivät Mineria jatkamasta asian parissa.[5][6]
Miner lähti Atarilta ja perusti vuonna 1982 Hi-Toron.[5] Miner sai 7 miljoonan dollarin rahoituksen joukolta hammaslääkäreitä.[5][7] Hi-Torolla oli kaksi osastoa: toinen valmisti oheislaitteita Atari 2600:lle ja toinen kehitti uutta konsolia koodinimellä Lorraine.[5] Konsolia varten valittiin Motorola 68000, joka oli tuolloin yleinen työasemissa.[5]
Hi-Torosta tuli myöhemmin Amiga.[1] Vuoden 1983 videopelilaman myötä videopeliteollisuus oli vaikeuksissa ja myös Amigaa varten oli haettava lisärahoitusta esittelemällä sitä vuoden 1984 CES-messuilla.[5]
Atari osoitti kiinnostusta prototyypiä kohtaan ja antoi 500 000 dollarin lainan sillä ehdolla, että laina olisi maksettava kuukaudessa takaisin tai koko projekti siirtyisi Atarille.[5] Commodore puuttui peliin ja ostin Amigan.[5]
Lähteet
- Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). (Suom. Veli-Pekka Ketola) Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4
Viitteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
