Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Puolan ilmavoimien Yak-11Yakovlev Yak-11 sota-ajan suojamaalissa
Jak-11 pohjautui Jakovlev Jak-3-hävittäjään. Koneen pääsuunnittelija oli V.A. Shavrin. Ensimmäisen prototyypin Jak-UTI (Jak-3UTI) ensilennon teki Jakovlevin suunnittelutoimiston (OKB) koelentäjä G. S. Klimushkin 10. marraskuuta 1945. Koneen moottori oli merkittävästi vähätehoisempi kuin hävittäjän: AŠ-21 (7-sylinterinen ilmajäähdytetty tähtimoottori) moottorin teho oli 570 hevosvoimaa. 3-metrinen kaksilapainen VISh-111V-20-potkuri pyöri vakiokierroksilla. Ohjaamo oli peräkkäisistuttava, ajalleen tyypillinen. Lentoranka kesti 15.4 g:tä, joka salli oppilaiden tehdä virheellisiä ohjausliikkeitä. Koneessa oli yksi Berezin UBS -konekivääri maaliammuntaa varten. Siinä oli sata patruunaa. Myös pommituslentoja voitiin harjoitella koneella.
Neuvostoliiton ilmavoimien NII-VVS testasi koneen tehtaan testien jälkeen lokakuussa 1946. Tehtaat Saratovissa ja Leningradissa alkoivat valmistaa koneita vuoden 1947 puolivälissä.
Käyttö
Kaikkiaan 4 566 Jak-11-konetta valmistettiin vuoteen 1955 mennessä, näistä 3 859 Neuvostoliitossa. Suomessa oli jatkosodan jälkeen aprikoitu, että Neuvostoliitto ostaisi sotakorvauksenaValtion lentokonetehtaalta koulukoneita. Jak-11 osoitti selkeästi, miten perusteeton moinen ajatus oli. Tšekkoslovakiassa valmistettiin 707 konetta lisenssillä – Let Kunovicen C-11. Jak-11 saavutti viisi maailmanennätystä. Varsovan liiton maiden lisäksi koneita vietiin Kiinaan, Afganistaniin, Algeriaan, Egyptiin, Indonesiaan, Pohjois-Koreaan, Somaliaan, Syyriaan, Vietnamiin, Jemeniin ja Itävaltaan.
