Itä-Frankia

Itä-Frankia Francia orientalis
843–962
Itä-Frankia vuonna 843
Valtionpäämies	Ludvig Saksalainen (843–876), Kaarle Paksu (884–887), Arnulf Kärnteniläinen (887-899), Ludvig Lapsi (900–911), Konrad I (911–918), Henrik I Linnustaja (919–936)
Pääkaupunki	Useita, mukaan lukien Frankfurt ja Regensburg
Historia
– Perustettu	843
– Lakkautettu	962
Valuutta	Pfennig
Edeltäjä(t)	Frankkien valtakunta
Seuraaja(t)	Saksan kuningaskunta Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Infobox OK

Itä-Frankia oli historiallinen valtio, joka muodostui 843 Verdunin sopimuksessa, jolla Frankkien valtakunta jaettiin kolmeen osaan Kaarle Suuren pojanpoikien kesken. Itä-Frankian sai Ludvig Saksalainen.^[1] Itä-Frankiasta kehittyi myöhemmin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Ei ole täysin selvää, missä vaiheessa Itä-Frankia kehittyi keisarikunnaksi, mutta viimeistään 962, kun Otto I Suuri kruunattiin keisariksi, on keisarikunnan täytynyt olla olemassa.

Itä-Frankia jakautui neljään herttuakuntaan: Svaabiaan, Frankeniin, Saksiin ja Baijeriin, jotka liitettiin Lothar II:n vuonna 869 tapahtuneen kuoleman jälkeen Lotharingiaan.

900-luvulla Itä-Frankian aluetta alettiin kutsua nimillä regnum Teutonicum (Teutonien kuningaskunta^[2] ja Saksan kuningaskunta).

Lähteet

1. Taneli Puputti, Keisarit ajankuvana, pro gradu, Jyväskylän yliopisto, s. 5 ja alaviite 189 (pdf)
2. Edward N. Luttwak, The Grand Strategy of the Byzantine Empire s. 139 (Google Books)