IsoKarhun vanhin osa saneerattiin vuonna 1991 kiinteistöön, jossa alun perin toimi Osuusliike Kansan omistama tavaratalo Centrum. Vuonna 1973 valmistuneen tavaratalokiinteistön suunnitteli OTK:n arkkitehtiosaston arkkitehti Jouko Ylihannu.[3]
Keskuksen omistajat vaihtuivat useita kertoja 1990-luvulla, vuonna 1999 Citycon osti IsoKarhun Merita Kiinteistöt Oy:ltä.[4]
Vuosina 2001–2004 IsoKarhu laajeni koko korttelin käsittäväksi. Aluksi kauppakeskuksen käyttöön saneerattiin Centrumin jatkoksi vuonna 1978 valmistunut Porin markkinatalon kiinteistö, jonka on suunnitellut arkkitehti Osmo Solansuu. Laajennus otettiin käyttöön lokakuussa 2001.[3][5]
Vuonna 2004 rakennettiin viimeinen laajennusosa Liisankadun ja Isolinnankadun kulmatontille.[6] Samassa yhteydessä valmistui IsoKarhun ja viereisessä korttelissa sijaitsevan Sokos-tavaratalon parkkitasanteet yhdistävä ajo- ja kävelysilta.[7]
Kesällä 2017 Citycon kertoi avaavansa IsoKarhussa seuraavana talvena Suomen kolmannen Irti Maasta – kiipeily- ja seikkailupuiston.[8]
Marraskuussa 2018 Citycon kertoi suunnittelevansa, että Isokarhun katutasossa olisi liiketiloja, mutta muihin kerroksiin voisi tulla esimerkiksi asuntoja tai hotellitilaa. Isokarhun pysäköintialueen päällä taas voisi tulevaisuudessa olla jopa tornitaloja.[9]
↑ abKauppakeskukset (pdf) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. 2021. Viitattu 22.7.2021.
↑ abNummelin, Liisa (toim.): Porin ruutukaavakeskusta : modernin rakennusperinnön inventointi 2019, s. 60. Pori: Satakunnan Museo, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Lehto, Kimmo: Iso Karhu odottaa suunnanmuutosta. Porilaine, 8.4.2021.
↑Vuosikertomus 2001, s. 16–17. Helsinki: Kiinteistösijoitus Oyj Citycon, 2002. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Ennekari, Risto: Oma sen olla pitää : torin laidalta satakuntalaisten omaksi kaupaksi. Satakunnan Osuuskauppa 1917–2007, s. 182. Pori: Satakunnan Osuuskauppa, 2007. ISBN 978-952-92260-1-6Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)