Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: aikamuodot kaipaavat parannusta, sanamuodot puutteellisia
Vuosina 2006–2008 Irakissa oli etnisten ryhmien välisiä levottomuuksia, joita pidetään yleisesti sisällissotana. Väliaikaishallituksen pääministeri Ijad Allawi totesi Irakin käyvän sisällissotaa, vaikka Yhdysvallat ja Britannia eivät tähän termiin yhtyneet [1]. Vuoden 2006 lopussa myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan totesi Irakin käyvän sisällissotaa [2].
Vahvistamattomien arvioiden mukaan vuoden 2006 aikana sunni ja šiia-ryhmien välillä kuoli kymmeniä ihmisiä päivässä. Lopullinen arvio kuolleista oli vuoden 2006 lopussa noin 50 000 ihmistä.
Irakin väestöstä noin 80 % on arabeja ja 20 % kurdeja. Uskonnollisesti enemmistö arabeista on šiiamuslimeja ja kurdeista sunneja. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita. Irakin korkein oikeus tuomitsi 5.11.2006 Saddam Husseinin hirtettäväksi. Tuomio koski pääosin 148 šiia-muslimin murhaa, joka oli tehty vuonna 1982. Enemmistönä olevat šiiamuslimit kiittelivät tuomiota, sunnit muistelivat Saddamia suurmiehenä ja vannoivat kostoa.[3]
Uskontokuntien välit tulehtuivat vuosina 2004–2007, ja monien asiantuntijoiden mielestä maassa vallitsi sisällissota. Osapuolina olivat šiiamuslimit ja sunnit.[4]
Irakin hallinnon siivoaminen
Vuonna 2005 säädettiin perustuslaki, jossa poliittista valtaa jaettiin sektaarisin perustein. Irakin perustuslain sektaariset lähtökohdat tarkoittavat esim uskonollista identiteettiä. Tämä mahdollisti pääministerin Malikin harjoittaman politiikan, joka oli osasyy vakavaan kriisiin. johtaneen.
Irakin kurdit
Irakissa kurdien itsehallinto on laajempi kuin Turkin alueella. Iranin ja Irakin sodan aikaan ja jälkeen 80-luvulla Hussein teki kosto-operaatioita kurdisiviilejä kohtaan. Pohjois-Irakin kurdialueet ovat myös merkittäviä alueen öljyesiintymien johdosta. Persianlahden sodan jälkeen 90-luvulla Yhdysvallat teki aselevon Irakin kanssa ja Irak kukisti kurdikapinan. Humanitäärinen katastrofi uhkasi kurdialuetta ja Turkin puolelle suuntavia pakolaisia. Kurdialueelle määrättiin lentokieltoalue suojaksi Irakin koneilta, ja vuonna 2006 lentokieltoalue laajeni Etelä-Irakiin. Yhdysvaltojen tarkoituksena oli kaataa Saddam Husseinin hallitus, ja kurdien tuki tarvittiin tässä. Vuonna 2005 kurdeille annettiinkin itsehallinto ja kansallisuudeltaan kurdi Jalal Talabani nimettiin Irakin presidentiksi. Hän toimi presidenttinä vuoteen 2014 saakka[5]
Islamilainen valtio
Al-Qaidasta irtaantui jihadistiryhmä jota kutsutaan Islamilaiseksi valtioksi. Se jakaa enimmäkseen globaalin jihadismin ideologiaa, ja näkee ryhmän muslimien uskonyhteisön taistelevana etujoukkona sekä jihad-liikkeen johtajana. Yhdysvallat on luokitellut Islamilaisen valtion terroristijärjestöksi, ja myös keskeiset ulkovallat näkevät toiminnan uhkana.
Ryhmä keskittyi islamilaisen lain hallinnoiman valtion, kalifaatin, perustamiseen hallitsemilleen alueille sekä sen laajentamiseen uusia alueita valloittamalla Itä-Syyriassa ja Länsi-Irakissa sodankäynnin ja terrorismin keinoin. Tavoitteena on myös islamilaisen maailman kattava kalifaatti. Islamilainen valtio on käynyt jo monta muotoa ja nimeä. Ryhmä perustettiin vuonna 1999 ja vuonna 2002 se siirtyi Irakiin. Siitä tuli vuonna 2004 al-Qaidan ensimmäinen paikallisjärjestö, joka vastusti Yhdysvaltain miehitystä maassa. Sisällissodan vuosina 2004–2006 ryhmä keskittyi pyrkimykseensä sytyttää sisällissota Irakin sunnien ja šiiojen välille.
Sisällissodan jälkeen Islamilaisen valtion nimi on ollut mm. Irakin ja suur-syyrian islamilainen valtio (2013–2014) ja Islamilainen valtio vuodesta 2014 eteenpäin.
Al-Qaida Irakissa
Aluksi Yhdysvallat epäonnistui Osama bin Ladenin kiinniotossa ja joutui mm. Afganistanissa vaikeaan sotaan 2000-luvulla. Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta Irakissa toi al-Qaidalle lisää tukijoita ja kannatusta. Al-Qaida paheksuu vääränlaisen islamin uskon harjoittamista myös läntisen maailman vaikutusta. Järjestö vastustaa välillä väkivaltaisesti muita islamin harjoittajia, jotka ryhmän mukaan tulkitaan harhauskoisiksi. Ryhmittymä on tappanut tuhansia arabeja sekä sunni- että šiia-ryhmittymistä esimerkiksi Irakissa.
↑Kenneth Katzman: Iraq: Post-Saddam Governance and Security, s. 29. Congressional Research Service, 29.7.2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.11.2019). Arkistoitu 28.1.2015.
