|
Inkeri Mertanen
Sirkka-Inkeri Mertanen[1] (s. 29. kesäkuuta 1949 Tervo)[2] on suomalainen näyttelijä, joka teki 40-vuotisen uran Tampereen Teatterissa 1970-luvun puolivälistä eläkkeelle jäämiseensä 2015 saakka.[3][4][5]
Inkeri Mertanen kirjoitti ylioppilaaksi 1968[6], valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1974 pääaineenaan suomen kieli ja kirjallisuus[6], ja opiskeli samalla näyttelijäntyötä Suomen Teatterikoulussa 1971–1975. Lisäksi Mertanen on valmistunut teatterikuraattoriksi Teatterikorkeakoulusta 1996.[5]
Mertanen vieraili 1990-luvulla monissa Raivoisat Ruusut -ryhmän tuotannoissa Helsingissä.[4] Hän on vieraillut myös muun muassa Turun Samppalinnan kesäteatterissa, Tampereen Pyynikin kesäteatterissa sekä Tampereen tuomiokirkon 100-vuotisjuhlanäytelmässä Vihan päivät 1918.[5]
Mertanen tunnetaan useista monologiesityksistään, kuten Edith Södergranista kertova Vaarallisia unia (1995), Pentti Saarikoski -aiheinen P.S. – Post Scriptum (2003), vuoden 2004 Minun tieni – Elli Tompuri ja vuoden 2008 Helene Schjerfbeck -aiheinen Helene.[5][4][7]
Mertanen aloitti kuvaukset Salatut elämät -saippuasarjassa huhtikuussa 2016, ja hänen esittämänsä Dahlia Mustavaara nähtiin ensimmäisen kerran ruudussa syyskuussa 2016.[8][9] Hahmo jouduttiin kirjoittamaan väliaikaisesti tauolle maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian vuoksi.[10] Mertanen palasi sarjan kuvauksiin keväällä 2021.[11]
Teatterirooleja
Lähde ellei toisin merkitty: [12]
- 1972: Pikku Masha, Televisioteatteri – Masha[13]
- 1975: Naistenhurmaaja, Tikapuuteatteri – Katri[14]
- 1975: Poltettu oranssi, Teatteri-75 – Marina[15]
- 1976: Eros ja Psykhe, Teatteri-75
- 1978: Venetsian kauppias, Tampereen Teatteri – Jessica[16]
- 1981: Hamlet, Tampereen Teatteri – Ofelia[17]
- 1981: Vanha morsian, Tampereen Teatteri – Päivikki[18]
- 1988: Raivoisat Ruusut – kronikka vallasta, Raivoisat Ruusut – lakimies / Henrik VI
- 1991: Oresteia, Raivoisat Ruusut – Athene / naispalkollinen Argoksessa
- 1994: Eeva, Raivoisat Ruusut – Barseba
- 1995: Vaarallisia unia, Kansallisteatteri / Raivoisat Ruusut – Edith Södergran, myös dramaturgina yhdessä Väinö Lahden kanssa
- 2000: Kaarina Hannuntytär, Tampereen Teatteri – Brita Kustaantytär
- 2001: Eeva Maria Kustaava, Raivoisat Ruusut – monologirooli
- 2003: P.S. – Post scriptum (Pentti Saarikosken runoja), Tampereen Teatteri – lausunta, dramaturgia
- 2004: Minun tieni – Elli Tompuri, Tampereen Teatteri – Elli Tompuri
- 2004: Vanhempiemme seksuaalineuroosit, Tampereen Teatteri – rouva, johtajan äiti
- 2006: Hedda Gabler, Tampereen Teatteri – Berte
- 2008: Helene, Tampereen Teatteri – Helene
- 2008: Kohti kylmempää, Tampereen Teatteri – Minna
- 2011: Onnen maa, Tampereen Teatteri – Saimi
- 2011: New Karleby, Tampereen Teatteri – Elli Frolov
- 2013: Lokki, Tampereen Teatteri
Filmografia
Elokuvat ja lyhytelokuvat
| Vuosi
|
Elokuva
|
Rooli
|
| 1974 |
Sujut |
Nuori nainen matkalla (poisleikattu rooli)
|
| 1974 |
Helsinkiläisrakkautta |
|
| 1977 |
Pimeän päivän muisto |
Hilja Haahti
|
| 1978 |
Päivä ennen |
pankkineiti Karttunen
|
| 1979 |
Sulka |
Leena
|
| 1993 |
Onnellinen hääpäivä |
ompelija
|
| 2000 |
Kolme vuodenaikaa |
|
| 2014 |
Pojat |
|
Televisiosarjat
Lähteet
- ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 294–295. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
- ↑ Inkeri Mertanen Elonetissä.
- ↑ 40 vuotta Tampereen Teatterissa näytellyt Inkeri Mertanen eläkkeelle (Arkistoitu – Internet Archive), Tampereen Teatteri 27.5.2015. Viitattu 26.8.2016.
- ↑ a b c Inkeri Mertanen, Ilona-esistystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus. Haettu 26.8.2016.
- ↑ a b c d Mertanen Inkeri (Arkistoitu – Internet Archive), Tampereen Teatteri. Viitattu 26.8.2016.
- ↑ a b ”Inkeri Mertanen: Teatterimuistoja”. Tampereen Teatterimuseo (käsikirjoitus). 2023-10-25.
- ↑ Anttila, Maarit: Helene kantaa vuosikymmenestä toiseen, Länsi-Suomi 3.10.2013. Viitattu 26.8.2016.
- ↑ Inkeri Mertanen facebook.com. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Tähtivaara, Sarianne: Salkkareihin uusi hahmo - Camillan ja Monican äiti saapuu sekoittamaan pakkaa Iltalehti. 24.8.2016. Viitattu 26.8.2016.
- ↑ Karjalainen, Katariina: Suosikkihahmot Ulla ja Dahlia kirjoitettiin ulos Salkkareista koronan takia – Maija-Liisa Peuhu, 78, ei haikaile eläkkeelle: "Se olisi kamalaa!" MTV Uutiset. 31.5.2020. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ Karjalainen, Katariina: Dahlia Mustavaara nähdään taas Pihlajakadulla – näyttelijä Inkeri Mertanen: "Iloinen yllätys, kun yhtäkkiä pyydettiin taas mukaan" MTV Uutiset. 17.8.2021. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 8.5.2024.
- ↑ Televisioteatterin uusinta: Pikku Masha. Helsingin Sanomat, 8.5.1974, s. 60. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Uexküll, Sole: Uudet teatterintekijät lähdössä. Selkeän koulutuksen tuloksia Tikapuussa. Helsingin Sanomat, 11.2.1975, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Siikala, Kirsikka: Poltettu oranssi, Marinan näytelmä. Helsingin Sanomat, 25.6.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kajava, Jukka: Venetsian kauppias Tampereella: Julmuudesta ilakointia. Helsingin Sanomat, 4.4.1978, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kajava, Jukka: Tampereen teatterin uutuudet: Jutusteleva kotimainen, voimakas klassikko. Helsingin Sanomat, 20.3.1981, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kajava, Jukka: Vanha morsian ei nyt vakuuta. Helsingin Sanomat, 13.9.1981, s. 83. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kajava, Jukka: Hyvä, hyvä Pikku Kakkonen. Helsingin Sanomat, 9.12.1980, s. 45. Näköislehti (maksullinen).
|
|
