PROFILBARU.COM

Hämeen rykmentti
Toiminnassa	1986–2014
Valtio	Suomi
Puolustushaarat	maavoimat
Aselajit	huolto, sotilasmusiikki, sotilaslääketiede
Rooli	sotilasopetuslaitos
Tukikohta	Lahti
Marssi	Parolan marssi
Sodat ja taistelut	Vapaussota
Vuosipäivät	3. lokakuuta
	Infobox OK

Hämeen rykmentti (lyhenne HämR) oli Suomen puolustusvoimien Lahdessa Hennalan varuskunnassa toiminut, 1. tammikuuta 1986 perustettu joukko-osasto. Joukko-osasto lakkautettiin 31. joulukuuta 2014 osana puolustusvoimauudistusta.

Komentajat

eversti (1979) Petter Parikka (s. 1930) 11.1.1986–28.2.1990
eversti (1987) Heikki Ahonen (1937–2005) 1.3.1990–31.1.1994
eversti (1993) Hannu Luotola (s. 1947) 1.2.1994–30.6.1996
eversti (1996) Heikki Päivärinta (s. 1956) 1.7.1996–31.8.1997
eversti (1995) Ismo Turunen (s. 1947) 1.9.1997–31.10.1999
eversti (1997) Kari Siljander (s. 1947) 1.11.1999–31.12.2001
eversti (2000) Jari Mäenpää (s. 1954) 1.1.2002–30.4.2004
eversti (2004) Jari Anttalainen (s. 1957) 1.5.2004–31.7.2007
eversti (2003) Hannu Alén (s. 1957) 1.8.2007–31.12.2010
eversti (2004) Mikko Myllykangas (s. 1959) 1.1.–31.12.2011
eversti (2011) Risto Kolstela (s. 1963) 1.1.2012–31.12.2014

Hämeen rykmentti ylläpiti Hollolassa Hälvälän harjoitus- ja ampuma-aluetta, jossa on ampumaratamahdollisuuksia myös siviileillä, Padasjoella Evon ampuma- ja harjoitusaluetta ja ns. Taruksen harjoitusaluetta sekä Asikkalan Vesivehmaalla Vesivehmaan harjoitusaluetta.

Historia

Rykmentin perinne juontaa juurensa Kustaa II Aadolfin 1626 perustamaan kolmikymmenvuotisen sodan aikaiseen ratsuväkirykmenttiin. Suomessa vain Uudenmaan rakuunarykmentti Lappeenrannassa on perinteeltään vanhempi. Se perustettiin jo vuotta ennen kolmikymmenvuotista sotaa, 7. syyskuuta 1617.

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana Hämeen rykmentti toimi värvättynä Hämeenlinnan pataljoonana (1813–1827), 3. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonana (1827–1830) ja Oolannin sodasta alkaen 6. ruotujakoisena tarkk'ampujapataljoonana (1854–1867). Asevelvollisuuden käyttöönoton jälkeen yksikkö toimi Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonana vuodesta 1881 alkaen, kunnes se lakkautettiin muiden asevelvollisten suomalaisten yksiköiden tavoin vuonna 1902 osana venäläistämistoimenpiteitä.

Itsenäisyyden aikana rykmentin perinnejoukko-osastoiksi katsotaan Vaasan täydennyspataljoona (3. maaliskuuta 1918), 5. jääkärirykmentti (4. huhtikuuta 1918) ja siitä muodostettu 4. Kuopion jalkaväkirykmentti (26. elokuuta 1918) ja Tampereen rykmentti (15. maaliskuuta 1918).

Hennalan varuskunnassa on toiminut Keskussotilassairaala 2 (KSS 2) eli Hämeen sotilassairaala, joka on nyttemmin lakkautettu.

Lakkautuspäätös

8. helmikuuta 2012 ilmoitettiin julkisuuteen osana puolustusvoimien säästösuunnitelmia, että Hämeen rykmentti lakkautetaan vuoden 2014 loppuun mennessä.^[1] Lakkautuksen myötä Suomen puolustusvoimat luopui sekä Hennalan tiloista että maa-alueista. Kaupunkiin jää Panssariprikaatin alaiseksi siirtyvä asevelvollisuus- ja reserviläisasioita hoitava Hämeen aluetoimisto varuskunnan ulkopuolisiin tiloihin. Se perustettiin Lahdessa sijaitsevaan valtion virastotaloon, jossa toimi aikaisemmin Lahden sotilaspiiri.

Entiset yksiköt

Hämeen Ratsujääkäripataljoona

Hämeen ratsujääkäripataljoona (HÄMRJP, aik. HämRjP) jakautui Esikuntaeskadroonaan, Sotilaslääketieteen keskukseen ja Aliupseerikouluun (AuK/HÄMRJP). Kuljetuseskadroona yhdistyi Esikuntaeskadroonaan vuoden 2013 alusta alkaen. Aliupseerikoulu lakkautettiin 31. joulukuuta 2013 ja muu ratsujääkäripataljoona 31. joulukuuta 2014.

Pataljoona oli oma joukko-osastonsa vuoden 1985 loppuun asti. Sen viimeinen komentaja oli everstiluutnantti Harri Virtapohja. Joukko-osasto on sijainnut myös Lappeenrannassa.

Urheilukoulu

Urheilukoulu (URHK, aik. UrhK) toimi ikäluokkansa parhaiden urheilijoiden varusmiespalveluspaikkana. Koulu palveli ammattiurheilijoita ja Puolustusvoimien edustusvalmennusryhmiä ja oli sotilasurheilijoiden valtakunnallinen valmennuskeskus. URHK koulutti Puolustusvoimien henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä liikunta-alan tehtäviin sekä osallistuu Puolustusvoimien liikuntatieteelliseen tutkimustoimintaan.

Urheilukoulun talvilajien koulutus siirtyi Kainuun prikaatiin ja kesälajien Kaartin jääkärirykmenttiin vuoden 2015 alusta.

Koulun viimeiseksi johtajaksi jäi everstiluutnantti Eero Svanberg. Myös MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen on palvellut koulun johtajana.

Sotilasmusiikkikoulu

Sotilasmusiikkikouluun (SMUSK) kuului Kurssiosasto sekä Puolustusvoimien varusmiessoittokunta (PVVMSK). Koulun johdossa oli musiikkimajuri Janne Siniketo. Varusmiessoittokunta siirtyi Hennalaan Haminasta vuonna 1996.

Rykmentin lakkauttamisen myötä myös Sotilasmusiikkikoulu lakkautettiin. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta siirtyi Panssariprikaatiin Hattulan Parolannummelle vaiheittain syksyn 2014 aikana.

Huoltokoulu

Huoltokoulu vastasi koko puolustusvoimien palkatun henkilöstön huolto- ja logistiikkakoulutuksesta muun muassa kouluttamalla huoltoupseereita, huollon aliupseereita sekä liikenneopettajia. Lisäksi koulussa toteutettiin tutkimusta logistiikkaan ja sodanajan huoltoon liittyen. Huoltokoulun nimi muuttui Logistiikkakouluksi, ja sen toiminnot siirrettiin Riihimäelle. Nykyään se on osa Puolustusvoimien logistiikkalaitosta (PVLOGL).

Huoltokeskus

Huoltokeskuksessa (Hkesk/HÄMR) valmisteltiin, suunniteltiin ja tuotettiin kaikki Hämeen rykmentin huoltoon liittyvät asiat. Huoltokeskukseen kuuluivat huoltotoimisto, kuljetus- ja kunnossapitokeskus sekä täydennyskeskus.

Esikuntakoulu

Esikunta-alan koulutuksesta palkatulle henkilölle vastasi Esikuntakoulu (EsikK), joka toimi Hennalassa vuoteen 1996. Koulun toiseksi viimeinen johtaja oli majuri Pekka Karikoski (1991–1993).

Asekoulu

Palkatun henkilöstön taisteluvälinealan koulutuksesta vastasi vuodesta 1996 Hennalassa sijainnut Asekoulu (AseK), joka siirtyi Hennalaan Kokkolasta. Toiminnot sijoitettiin myöhemmin Tekniseen Koulutuskeskukseen. Asekoulun viimeinen johtaja oli everstiluutnantti Markku Karvonen.

Moottorikoulu

Ajoneuvo- ja kuljetusvälinealan koulutusta antoi Hennalassa Moottorikoulu (MtK). Ennen varuskuntaan siirtymistään se toimi Helsingin Taivallahdessa osana Kaartin pataljoonaa ns. Autolinnassa.

Huoltokoulutuskeskus

Huoltokoulutuskeskus (HKoulK) piti aikaisemmin sisällään huollon alan kouluja, kuten Lääkintäkoulun (LääkK). Huoltokoulutuskeskuksen viimeinen johtaja ennen HämR:n liittämistä 1.1.1985 oli eversti Petter Parikka.