Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1961 Vöyrissä 24.–26. helmikuuta.[1] Naisten viesti kilpailtiin piirijoukkuein seurajoukkueiden sijaan.[2]
Miesten 15 km hiihdettiin Vöyrillä 24. helmikuuta 1961. Katselijoita oli noin 4 000. Pikamatkan väliajat 7,5 km:n kohdalla pitivät tilanteen jänittävänä. Johdossa oli Savitaipaleen Hiiva kahdeksan sekuntia ennen Virolahden Sammon Hannu Tolsaa ja Jämsänkosken Eino Huhtalaa. Aivan tuntumassa oli toinen Jämsänkosken mies Väinö Huhtala ja Pellon Mäntyranta. Maalissa voitiin todeta, että mestaruus jaetaan, sillä Väinö Huhtala ja Kuusamon Kalevi Oikarainen olivat saaneet saman ajan. SM-pronssia otti puolimatkassa kisaa johtanut Hiiva. Erikoista kisassa oli se, että vastaavan ladun hiihtäneiden ikämiesten mestari Jämsänkosken Veikko Hakulinen oli nopeampi kuin Oikaraianen ja Huhtala.[3] [4][5]
Miesten 15 km hiihdettiin Vöyrillä 24. helmikuuta 1961 samana päivänä kuin SM-15 km. Pakkasta 30 km:n kisan alkaessa oli 7-8 astetta. Ensimäisen 7,5 km hiihdon jälkeen kärkeä pitivät Mikkelin Tiainen ja Maaningan Räsänen. Puolimatkassa Tiainen oli jättänyt Räsästä 19 sekuntia, joista 13 sekuntia jäljessä olivat parina lähteneet Savitaipaleen Alatalo ja Juvan Kalevi Hämäläinen. Maalissa Tiaisen voitto oli selvä saavuttaen minuutia aiemmin lähteneen Alatalon. Molemmat heistä kaatuivat matkalla. Räsäsen jäi Alatalosta, mutta saavutti SM-pronssin. Kuuden parhaan joukossa oli viisi edellisen vuoden olympiakävijää. Viidenneksi tuli Kuortaneen Sauli Lähteenmaa. Lopun kovin nousija oli Valkeakosken Hakan Esa Peltonen, joka nousi 7:ksi ohittaen lopussa ajoissa kolme hiihtäjää.[6]
Miesten 50 km hiihdettiin Vöyrillä 26. helmikuuta 1961. Kisaa edeltävä yö oli satanut vettä ja lämpötila oli 2-3 astetta plussan puolella. Kisaa seuraamassa oli lähes 20 000 katsojaa. Kisa hiihdettiin kolmella noin 17 km:n lenkillä. Juvan Kalevi Hämäläinen oli hankkinut jo ensimmäisellä 9 km:n väliaika-asemalla lähes minuutin johdon ennen Maaningan Räsästä ja Jämsänkosken Hakulista, joista oli jäänyt puoli minuutia 4:tenä ollut Mikkelin Tiainen. Kärkinelikkö säilyti johtoaseman koko kisan ajan. Hämäläisen voitto oli selvä, lähes kaksi minuutia ennen Hakulista, joka loppua kohden saavutti Hämäläistä. Hämäläiselle Suomen mestaruus oli ensimmäinen, vaikka tillä oli jo maailmanmestyaruus (1958) ja olympiavoitto (1960). Räsänen taisteli pitkään Hakulisen kanssa toisesta sijasta, mutta hävisi lopulta Hakuliselle lähes kaksi minuuttia. Tiainen taisteli loppumatkasta 4. sijasta voittaen sen ennen lopussa hyvin hiihtänyttä Unto Sorjosta ja tasaisesti matkaa tehnyttä Femmanin Oskar Backia. [7]
Miesten viesti käytiin jäisillä laduilla lauantaina 25. helmikuuta 35 joukkueen voimin. Ladun varrella oli kisaa seuraamassa yli 4 000 katselijaa. Kisan ensimmäisellä osuudella Jämsänkosken Väinö Huhtala otti selvän lähes minuutin johdon ennen Virolahden Sammon Piispaa. Ensimmäisellä osuudella sattui myös onnettomuuksia, jossa Anjalan Liiton Helge Söyringin johdolla kuusi joukkuetta ajoi ladulta syrjään. Toisella osuudella Savitaipaleen Alatalo nosti seuransa 10. sijalta toiseksi Jämsänkosken Eino Huhtalan lisätessä tässä vaiheessa seuransa johtoa jo kahteen minuuttiin. Ankkurien tullessa maalin erot kärjessä olivat selvät eli Jämsänkoski yli kaksi minuuttia ennen SM-hopealle tullutta Savitaipaletta, josta SM-pronssin Mikkeli jäi minuutin ankkurinsa Tiaisen nostettua seuransa 4. sijalta kolmanneksi. Seuraavina viestissä olivat Jämsänkosken Ilveksen II-joukkue, Tampereen Poliisi-Urheilijat ja Valkeakosken Haka.[8] [9]
Naisten 5 km hiihdettiin Vöyrillä 24. helmikuuta 1961. Epäilykset entisen mestarin Lahden Siiri Rantasen voitonmahdollisuuksista osoittautuivat vääriksi. Hän voitti kisan selvästi ennen nuorta Uuraisten Mirja Lehtosta. Mestyaruus oli "Äitee"-Rantaselle henkiläkohtaisilla matkoilla seitsemäs ja kaikkiaan 10. SM-pronssille hiihti Noormarkun Toini Pöysti ennen yllättäjää Puijon Maija Puustista.[10]
Naisten 10 km hiihdettiin Vöyrillä sunnuntaina 26. helmikuuta 1961. Kisassa tapahtui selvä muutos aiempiin vuosiin nähden, sillä neljän viimeisen vuodet mestarit Noormarkun Toini Pöysti (nyt 8.), Kokkolan Eva Hög (nyt 5.) ja Lahden Siiri Rantanen (nyt 6.) pudotettiin mitalisijojen ulkopuolelle. Puolimatkassa kärkeä piti nuori Uuraisten Mirja Lehtonen 13 sekuntia ennen Lahden Siiri Rantasta ja Miehikkäklän Ruoppaa. Seuraavina tässä vaiheessa olivat Sysmän Nieminen, Lemin Mirja Eteläpää ja Valkeakosken Hakan Pirkko Korkee. Maalissa Lehtosen voittomarginaali toiseksi nousseeseen Ruoppaan oli 17 sekuntia. Ruopan kanssa samaa vauhtia pitänyt Nieminen nousi lopussa 3:ksi, josta kokeneet Eteläpää, Hög ja Rantanen olivat jääneet yli puoli minuuttia.[11]
Naisten viesti käytiin lauantaina 25. helmikuuta 11 joukkueen voimin eli mukana oli edustettuna kahdeksan piiriä. Lahden piiri edustajinaan lahtelaiset, sysmäläiset ja pertunmaalaiset hiihtäjät otti selvän voiton.[12] [13]
Mäkihyppykisa suoritettiin sunnuntaina 26. helmikuuta Vöyrin mäessä. Paikalla oli lähes 20 000 katselijaa. Kisaa johti tuulisissa oloissa suoritetuissa oloissa ensimmäisen kierroksen jälkeen yli viidellä pisteellä Lahden Eino Kirjonen ennen tasapisteissä olleita Ounasvaaran Hiihtoseuran Ensio Hyytiää ja Lahden Juhani Kärkistä. Pahimmin ensimäisellä kierroksella tuulesta kärsivät Lahden Antero Immonen ja Veikko Heinonen. Toisella kierroksella säiden armoille joutui kisaa johtanut Kirjonen, kuten myös toinen lahtelainen Kankkonen. Toisena ollut Hyytiä kaatui toisen hyppynsä ja menetti pelin. Yllättäjänä voi pitää SM-pronssia ottanut Hämeenlinnan Ilpo Peuranen. Viimeisenä hypänyt Juhani Järvinen varmisti hyvällä toisella hypyllään toisen Suomen mestaruutensa. Kirjonen menetti tuulen myötä kärkipaikan sijoittuen lopulta SM-hopealle.[14]
Yhdistetyn kisa aloitettiin perjantaina 24. helmikuuta 15 km:n hiihto-osuudella, jossa kärki oli Valkeakosken Hakan Voitto Repo, Kiteen Heikki Kainulainen ja Vuoksenniskan Urheilijoiden Tapani Kontula.[15] Kisaa ennen Vöyrin mäkiharjoituksissa Lahden Pertti Tiitta loukkasi lonkan nivelsiteet, joten joutui jäämään pois kisasta.[16] Seuraavana päivänä 25. helmikuuta käytiin mäkiosuus tuulisessa Vöyrin mäessä. Lahden Jussila palasi hyvillä hypyillään Suomen mestariksi kahden vuoden jälkeen. Hön ohitti pisteissä pahimman uhkaajan Kiteen Kainulaisen jo ensimmäisen hypyn jälkeen. Hiihto-osuudella johtanut Valkeakosken Repo putosi lopputuloksissa 9:ksi. Kolmantena hiihto-osudne jälkeen ollut Vuoksenniskan Kontula kaatui kaikki kolme hyppyään.[17]