Henrik Tomas Adlercreutz (17. toukokuuta 1732 Tukholma – 26. tammikuuta 1801 Porvoo) oli suomalainen virka- ja valtiopäivämies ja kartanonomistaja.[1]
Henkilöhistoria
Adlercreutzin vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Erik Adlercreutz ja Brita Maria von Westerling ja puoliso vuodesta 1765 Sofia Elisabeth Tandefelt (k. 1799). Adlercreutz tuli ylioppilaaksi Turussa 1741 ja opiskeli Uppsalassa. Svean hovioikeudessa hän toimi auskultanttina vuodesta 1748, amanuenssina vuodesta 1749 ja ylimääräisenä notaarina vuodesta 1753. Hovioikeuden palveluksesta hän erosi kollegiasessorin arvonimellä 1760. Tämän jälkeen Adlercreutz oli tilanomistaja Porvoon Boen kartanossa, mutta omisti myös Korpilahden Veijon kartanon, Sjundbyn kartanon Siuntiossa sekä Raalan kartanon Nurmijärvellä. Valtiopäiville Adlercreutz osallistui kahteen otteeseen, 1756 ja 1769. Hän laati elämäkerrallisen käsikirjoituksen 1700-luvun jälkipuoliskolta, joka julkaistiin vuonna 1887.[1][2]
Kihlakunnantuomari, valtiopäivämies Karl Henrik Adlercreutz oli Henrik Tomas Adlercreutzin poika.[2]
Julkaisuja
- Historiskt-politiska anteckningar för åren 1743-1796, 1887, julk. Elis Lagerblad, Helsinki: Svenska litteratursälskapet i Finland, 185 s.
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
