Henrik Kristoffersen

Mitalit
Henrik Kristoffersen
Henrik Kristoffersen
Maa:  Norja
Miesten alppihiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Pyeongchang 2018 suurpujottelu
Pronssia Pronssia Sotši 2014 pujottelu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Åre 2019 suurpujottelu
Kultaa Kultaa Courchevel / Méribel 2023 pujottelu
Pronssia Pronssia Cortina d'Ampezzo 2021 pujottelu
Nuorten MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Roccaraso 2012 suurpujottelu
Kultaa Kultaa Québec 2013 alppiyhdistetty
Kultaa Kultaa Jasná 2014 suurpujottelu
Kultaa Kultaa Jasná 2014 pujottelu
Kultaa Kultaa Hafjell 2015 suurpujottelu
Kultaa Kultaa Hafjell 2015 pujottelu
Hopeaa Hopeaa Roccaraso 2012 pujottelu
Hopeaa Hopeaa Roccaraso 2012 alppiyhdistetty
Euroopan nuorten olympiafestivaalit
Kultaa Kultaa Liberec 2011 suurpujottelu
Kultaa Kultaa Liberec 2011 pujottelu

Henrik Kristoffersen (s. 2. heinäkuuta 1994 Lørenskog, Norja) on norjalainen alppihiihtäjä, olympiamitalisti ja kaksinkertainen maailmanmestari. Hän on voittanut pujottelun maailmancupin kolmesti, kausina 2015–2016, 2019–2020 ja 2021–2022 sekä suurpujottelun maailmancupin kaudella 2019–2020. Maailmancupissa hän on voittanut 31 osakilpailua.[1]

Arvokilpailut

Nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa Kristoffersen voitti vuonna 2012 kultaa suurpujottelussa ja hopeaa pujottelussa sekä alppiyhdistetyssä. Vuonna 2013 hän voitti kultaa alppiyhdistetyssä. Vuoden 2014 nuorten MM-kilpailuissa Kristoffersen saavutti kultaa sekä pujottelussa että suurpujottelussa, kuten myös vuonna 2015.[1] Kukaan muu alppihiihtäjä ei ole saavuttanut kuutta nuorten maailmanmestaruutta.[2] Sotšin olympialaisissa 2014 hän saavutti pujottelussa pronssia ja oli suurpujottelussa kymmenes. Vailin / Beaver Creekin MM-kilpailuissa 2015 hän sijoittui pujottelussa neljänneksi ja suurpujottelussa 13:nneksi. Sankt Moritzin MM-kilpailuissa 2017 hän oli pujottelussa ja suurpujottelussa neljäs.[1] Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän saavutti hopeaa suurpujottelussa yli sekunnin Marcel Hirscherille hävinneenä[3]. Åren vuoden 2019 MM-kilpailuissa hän voitti suurpujottelussa ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Pujottelussa hän oli kahdeksas. Cortina d'Ampezzon MM-kilpailuissa 2021 hän saavutti pronssia pujottelussa ja sijoittui suurpujottelussa yhdeksänneksi. Pekingin olympialaisissa 2022 hän oli pujottelussa neljäs ja suurpujottelussa kahdeksas. Courchevelin / Méribelin MM-kilpailuissa 2023 hän saavutti pujottelun maailmanmestaruuden ja sijoittui suurpujottelussa viidenneksi.[1]

Maailmancup

Alppihiihdon maailmancupissa Kristoffersen kilpaili ensimmäisen kerran Kranjska Gorassa maaliskuussa 2012. Ensimmäiset maailmancupin pisteensä hän sai viikkoa myöhemmin Schladmingin suurpujottelusta, jossa hän sijoittui 24:nneksi. Kolmen parhaan joukkoon hän sijoittui ensimmäisen kerran oltuaan kolmas Levin pujottelussa marraskuussa 2013. Toistamiseen hän laski kolmanneksi Adelbodenin pujottelussa tammikuussa 2014. Tammikuun aikana hän saavutti toisen sijan Kitzbühelin pujottelussa. Ensimmäisen voittonsa Kristoffersen saavutti Schladmingin iltapujottelussa 28. tammikuuta 2014. Suurpujottelussa hän saavutti ensimmäisen palkintosijansa oltuaan kolmas Kranjska Gorassa 8. maaliskuuta 2014. Hän oli samalla paikkakunnalla kolmas myös seuraavan päivän pujottelukilpailussa. Hän sijoittui kaudella 2013–2014 pujottelucupissa kolmanneksi ja maailmancupin kokonaiskilpailussa seitsemänneksi.[1]

Kaudella 2014–2015 Kristoffersen voitti Levin pujottelun. Adelbodenin suurpujottelussa ja Wengenin pujottelussa hän oli kolmas. Hän voitti Kranjska Goran pujottelun ja Meribelin suurpujottelun. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kahdeksas ja pujottelucupissa neljäs. Kaudella 2015–2016 hän sijoittui Beaver Creekin suurpujottelussa kolmanneksi ja voitti Val d'Isèren pujottelun. Alta Badian suurpujottelussa hän oli toinen ja voitti Madonna di Campiglion pujottelun. Hän sijoittui toiseksi Santa Caterinan pujottelussa ja voitti Adelbodenin, Wengenin, Kitzbühelin ja Schladmingin pujottelut. Hinterstoderin ja Kranjska Goran suurpujotteluissa hän oli kolmas, Kranjska Goran pujottelussa toinen. Hän voitti pujottelucupin, sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa toiseksi ja suurpujottelucupissa kolmanneksi.[1]

Kristoffersen sijoittui kaudella 2016–2017 Val d’Isèressä suurpujottelussa kolmanneksi ja voitti pujottelun. Hän voitti Madonna di Campiglion pujottelun ja oli kolmas Zagrebin pujottelussa. Adelbodenissa, Wengenissä ja Schladmingissa hän voitti pujottelun. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi, pujottelucupissa toiseksi ja suurpujottelucupissa viidenneksi. Kaudella 2017–2018 hän oli toinen Levin ja Val d'Isèren pujottelussa, Beaver Creekin suurpujottelussa sekä Alta Badian suurpujottelussa ja parisuurpujottelussa. Madonna di Campiglion ja Zagrebin pujotteluissa hän sijoittui kolmanneksi. Adelbodenissa hän oli toinen suurpujottelussa ja kolmas pujottelussa. Wengenin pujottelussa hän sijoittui toiseksi. Hän voitti Kitzbühelin pujottelun ja sijoittui Schladmingissa toiseksi. Kranjska Gorassa hän sijoittui toiseksi sekä pujottelussa että suurpujottelussa. Hän oli toinen myös Åren suurpujottelussa. Hän sijoittui toiseksi maailmancupin kokonaiskilpailussa sekä pujottelu- ja suurpujottelucupeissa.[1]

Kaudella 2018–2019 Kristoffersson sijoittui toiseksi Levin pujottelussa ja Val d’Isèren suurpujottelussa. Saalbach-Hinterglemmin pujottelussa hän oli kolmas. Adelbodenissa hän sijoittui toiseksi suurpujottelussa ja kolmanneksi pujottelussa. Hän voitti Banskon suurpujottelun. Kranjska Gorassa hän voitti suurpujottelun ja oli pujottelussa toinen. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi, suurpujottelucupissa toiseksi ja pujottelucupissa viidenneksi. Kaudella 2019–2020 hän voitti Levin pujottelun ja oli Beaver Creekin suurpujottelussa toinen. Hän voitti Alta Badian suurpujottelun ja oli toinen Madonna di Campiglion pujottelussa. Adelbodenissa hän sijoittui suurpujottelussa kolmanneksi ja pujottelussa toiseksi. Wengenin pujottelussa hän oli toinen. Hän voitti pujottelun ja suurpujottelun maailmancupit sekä sijoittui kokonaiscupissa kolmanneksi.[1]

Kaudella 2020–2021 Kristoffersen sijoittui toiseksi Lech/Zürsin parisuurpujottelussa. Hän voitti Madonna di Campiglion pujottelun. Hän voitti myös Chamonix'n toisen pujottelun. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kuudes.[1]

Kaudella 2021-2022 Kristoffersen voitti Alta Badian suurpujottelun ja oli kolmas Kitzbühelin pujottelussa. Hän voitti Garmisch-Partenkirchenin molemmat pujottelut ja Kranjska Goran molemmat suurpujottelut. Méribelin pujottelussa hän sijoittui toiseksi. Hän voitti pujottelucupin, sijoittui toiseksi suurpujottelucupissa ja kolmanneksi maailmancupin kokonaiskilpailussa.[1]

Kaudella 2022–2023 hän sijoittui kolmanneksi Söldenin suurpujottelussa sekä toiseksi Alta Badian molemmissa suurpujotteluissa ja Madonna di Campiglion pujottelussa. Hän voitti Garmisch-Partenkirchenin pujottelun. Adelbodenin suurpujottelussa hän sijoittui toiseksi. Hän voitti Wengenin pujottelun. Kranjska Goran suurpujotteluissa hän sijoittui kolmanneksi ja toiseksi. Soldeun maailmancupfinaaleissa hän oli suurpujottelussa toinen ja pujottelussa kolmas. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi sekä pujottelu- ja suurpujottelucupeissa toiseksi.[1]

Kaudella 2023–2024 hän sijoittui Wengenin pujottelussa kolmanneksi. Hän sijoittui Palisades Tahoen suurpujottelussa toiseksi. Hän sijoittui kolmanneksi Aspenin pujottelussa. Hän oli neljäs maailmancupin kokonaiskilpailussa ja suurpujottelucupissa.[1]

Kaudella 2024–2025 hän sijoittui toiseksi Söldenin suurpujottelussa ja Levin pujottelussa. Kauden avausvoittonsa hän saavutti Val d’Isèren pujottelussa.[1]

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k l m Henrik Kristoffersen Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
  2. Norjalaiskomeetta kirjoitti alppihistoriaa sportti.com. Viitattu 9.3.2015.
  3. PyeongChang (KOR) 18.02.2018 Olympic Winter Games - Men's Giant Slalom OFFICIAL RESULTS fis-ski.com. Viitattu 11.3.2018. (englanniksi)

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!