Rahn aloitti uransa vuonna [938 Altenessen 1912 -nimisessä seurassa. Vuonna 1946 hän siirtyi SC Oeldeen, jossa hän teki yhteensä 41 maalia. Kaudella 1950−1951 Rahn pelasi Sportfreunde Katernbergissa.
Vuonna 1963 Rahn siirtyi takaisin Saksaan ja MSV Duisburgiin. Hän lopetti uransa vuonna 1965 polviongelmien takia.
Rahn muistetaan ehkäpä parhaiten tasoitusmaalistaan 2–2 ja voittomaalistaan 3–2 loppuottelussa Unkaria vastaan vuoden 1954 maailmanmestaruuskilpailuissa. Kaikkiaan hän teki tuossa turnauksessa neljä maalia.[1] Hän oli Saksan joukkueessa myös seuraavissa MM-kilpailuissa 1958, joissa Saksa sijoittui neljänneksi.[2] Kyseisissä kisoissa Rahn teki Jugoslaviaa vastaan kymmenennen maalinsa maailmanmestaruuskilpailuissa ja hänestä tuli kolmanneksi eniten MM-maaleja tehnyt pelaaja Just Fontainen ja Sándor Kocsisin jälkeen ja ensimmäinen vähintään neljä maalia kaksissa eri kilpailuissa tehnyt pelaaja.
Yhteensä Rahn pelasi Länsi-Saksan maajoukkueessa 40 peliä ja teki niissä 21 maalia.[3] Hänet tunnettiin myös lempinimellä Der Boss (pomo). Rahn kuoli kaksi päivää ennen 74-vuotispäiviään 14. elokuuta2003 Essenissä.
Helmut Rahnin muistopatsas
Muistopatsas
Rahnin muistolle pystytettiin 11. heinäkuuta2004 50 vuotta Bernin ihmeenä tunnetun loppuottelun jälkeen muistopatsas Georg Melches Stadionin lähistölle, hänen mukaansa nimetyn tien varrelle.
