Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston U-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
| HMS Ulster |
|---|
HMS Ulster vuonna 1943 |
![]() |
| Aluksen vaiheet |
|---|
| Rakentaja |
Swan Hunter, Wallsend |
| Kölinlasku |
12. marraskuuta 1941 |
| Laskettu vesille |
9. marraskuuta 1942 |
| Palveluskäyttöön |
30. kesäkuuta 1943 |
| Poistui palveluskäytöstä |
romutettavaksi 1980 |
| Tekniset tiedot |
|---|
| Uppouma |
1 806 t (standardi)
2 091 t (max) |
| Pituus |
111 m |
| Leveys |
10,9 m |
| Syväys |
3 m |
| Koneteho |
40 000 hv |
| Nopeus |
37 solmua (69 km/h) |
| Miehistöä |
180 |
| Aseistus |
|---|
| Aseistus |
4 × QF 4,7" Mk XII CP Mk XXII -asennuksina
2 × Bofors 40 mm kaksiputkisena Mk IV asennuksena
2 × Oerlikon 20 mm kaksiputkisena Mk V asennuksena
2 × 20 mm Oerlikon yksiputkisina Mk III asennuksina
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea |
| Infobox OK |
HMS Ulster (viirinumerot R83 ja F83) oli Britannian kuninkaallisen laivaston U-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen tyypin 15 nopeaksi sukellusveneentorjuntafregatiksi muutettuna viirinumerolla F83.
Valmistus
Alus tilattiin 12. kesäkuuta 1941 sodan ajan hätäohjelmassa (engl. War Emergency Programme) Swan Hunterilta Wallsendistä, missä köli laskettiin 12. marraskuuta. Alus laskettiin vesille 9. marraskuuta 1942 ja valmistui 30. kesäkuuta 1943.[1]
Palvelus
Alus saapui elokuussa 1945 Chathamiin, jossa se poistettiin palveluksesta. Alus siirrettiin lokakuussa Chathamin telakalle, mistä se palasi palvelukseen helmikuussa 1946 poikien koulutusalukseksi Kotilaivastoon. Alus siirrettiin toukokuussa 1950 Dartmouthin koulutuslaivueeseen kadettien ja alipäällystön kouluttamiseksi. Se siirrettiin tammikuussa 1951 edelleen Plymouthiin sijoitettuun hävittäjistä koottuun paikallislaivueeseen koulutukseen, koeajoihin ja valvontatehtäviin. Alus poistettiin joulukuussa 1952 palveluksesta ja sijoitettiin Devonportin reserviin.[1]
Alus valittiin muutettavaksi tyypin 15 sukellusveneentorjuntafregatiksi. Se valmisteltiin muutostöitä varten ja hinattiin Chathamin telakalle, jossa muutostyöt aloitettiin 1954. Alus aloitti 1956 koeajot, joiden päätyttyä se määrättiin palvelukseen 8. fregattilaivueeseen. Alus palautettiin 7. maaliskuuta 1957 palvelukseen 8. fregattilaivueeseen. Se aloitti 19. elokuuta 1958 Länsi-Intian aseman vartioaluksena. Se määrättiin reserviin sijoitettavaksi 1963 ja poistettiin palveluksesta syyskuussa sijoitettuna Plymouthin reserviin.[1]
Alus palasi 15. heinäkuuta 1965 palvelukseen sijoitettuna 2. fregattilaivueeseen. Syyskuussa 1966 alus siirrettiin Devonportin telakalle huollettavaksi, jolloin sille siirrettiin HMS Urchinin peräosa. Alus poistettiin 1967 palveluksesta sijoitettuna Portsmouthiin HMS Dryadin navigoinnin koulu- ja kokeilualuksena.[1]
Alus poistettiin 1977 palveluksesta. Se hinattiin Plymouthiin alokkaiden koulualukseksi liitettynä HMS Raleighiin. Koulutus aluksella päättyi 1979 ja se sijoitettiin poistolistalle. Alus myytiin 4. elokuuta 1980 T. W. Wardille romutettavaksi ja hinattiin romuttamolle Inverkeithingiin, jonne se saapui 2. marraskuuta.[1]
Lähteet
- English, John: Obdurate to Daring - British Fleet Destroyers 1941-45. Windsor, Englanti: World Ship Society, 2008. ISBN 978-0-9560769-0-8 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)
- Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7 (englanniksi)
- Marriott, Leo: Royal Navy Frigates 1945–1983. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1983. ISBN 0-7110-1322-5 (englanniksi)
Viitteet
