Joseph Nathan & Co perustettiin Uudessa-Seelannissa vuonna 1873. 1900-luvun alussa yhtiö alkoi valmistaa maitojauhetta, jolle rekisteröitiin nimi Glaxo. Yhtiön tytäryritykseksi perustettiin Glaxo Laboratories vuonna 1935. Se oli merkittävä penisilliinin tuottaja toisen maailmansodan aikaan.
Vuonna 1880 yhdysvaltalaisetapteekkarit Henry Wellcome ja Silas Burroughs perustivat Lontoossa Burroughs Wellcome & Company -nimisen yhtiön. Wellcome-yhtiön Henry Dale sai vuonna 1936 lääketieteen Nobel-palkinnonhermoimpulssien kemiallista välittymistä koskevista tutkimuksistaan. Vuosikymmeniä myöhemmin vuonna 1982 Wellcome-yhtiö sai toisen Nobelinsa, kun John Vane palkittiin yhdessä kahden muun tutkijan kanssa tutkimuksistaan, jotka koskivat kipuaistimuksia välittäviä prostaglandiineja.
Glaxo ja Wellcome yhdistyivät vuonna 1995, ja syntyi GlaxoWellcome.
SmithKline Beecham sai alkunsa vuonna 1830, kun John K. Smith avasi ensimmäisen lääkekauppansa Philadelphiassa. 1800-luvun lopulla yritysoston yhteydessä tuli uudeksi nimeksi Smith Kline & French. Vuonna 1843 Thomas Beecham toi Englannissa markkinoille Beecham Pills -nimisen ulostuslääkkeen, mistä alkoi syntyä Beecham Group. Vuonna 1943 perustettiin kokonaan lääketutkimukseen keskittynyt Beecham Research Laboratories.
Vuonna 1963 Smith Kline & French Laboratories osti belgialaisenRIT:n (Recherche et Industrie Thérapeutiques), joka valmisti rokotteita. Yhtiö laajeni myöhemmin muun muassa ostamalla laboratorioita Kanadasta ja Yhdysvalloista. SmithKline yhdistyi Beckman Instruments -yhtiön kanssa vuonna 1982. Yhtiön nimeksi tuli SmithKline Beckman.
Vuonna 1988 SmithKline BioScience Laboratories osti International Clinical Laboratories, Inc.:n. Sekä Smith Kline & Frenchin että Wellcome-yhtiöiden tutkimuslaitoksissa työskennellyt James Black sai yhdessä George Hitchingsin ja Gertrude Elionin kanssa lääketieteen Nobelin tutkimuslöydöksistään, jotka koskivat tärkeitä lääkehoidon periaatteita. Seuraavana vuonna SmithKline Beckman ja Beecham Group päättivät yhdistää voimansa. Syntyi yksi maailman suurimmista tutkivista lääkeyhtiöistä nimeltään SmithKline Beecham. Vuosikymmentä myöhemmin vuonna 2000 Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham yhdistyivät, ja syntyi GlaxoSmithKline eli lyhyemmin GSK.
Glaxo Smith Kline haki 4. heinäkuuta 2006 patenttia lääkkeelle, josta todettiin olevan hyötyä narkolepsian hoidossa. Patentti hyväksyttiin Euroopassa 12. toukokuuta 2010, ja se tuli lainvoimaiseksi Suomessa 31. elokuuta 2010.[2][3]
Vuonna 2010 Glaxo Smith Kline tuomittiin maksamaan sakkoja ja korvauksia yhteensä 750 miljoonaa Yhdysvaltain dollariaPuerto Ricossa sijainneen tehtaansa ongelmien vuoksi. Lääkkeissä oli havaittu valmistusvirheitä, ja niiden mikrobiologisen laadun valvonta oli ollut riittämätöntä. Tuotteita oli myös sekoittunut tehtaassa, ja yksittäisiin pakkauksiin oli päätynyt useamman tyyppisiä lääkevalmisteita.[4] Tehdas suljettiin vuonna 2009.[5]
Kesällä 2012 Glaxo Smith Kline tuomittiin ennätyssuuriin 3 miljardin dollarin sakkoihin ja korvauksiin luvattomasta markkinoinnista ja tietojen pimittämisestä viranomaisilta.
[6]
Kritiikkiä
Britannian petostentorjuntavirasto SFO käynnisti helmikuussa 2007 tutkimukset epäillessään Glaxo Smith Klinen maksaneen lahjuksia Saddam Husseinin hallinnolle Irakissa. Esitettyjen väitteiden mukaan GSK maksoi miljoonan dollarin edestä voitelurahoja saadakseen yhdeksän lääketoimituksiin liittyvää sopimusta itselleen.[7]
Yhdysvaltain kongressin perustama tutkintalautakunta julkaisi marraskuussa 2007 raportin[8], jonka mukaan Glaxo Smith Kline oli painostanut Pohjois-Carolinan yliopiston professori John Busea olemaan hiljaa GSK:n valmistaman diabeteslääkerosiglitatsonin (kauppanimi Avandia) sydämeen ja verisuoniin liittyvistä riskeistä. GSK:n edustajat painostivat Busen allekirjoittamaan dokumentin, jossa hän peruu aiemmat puheensa lääkkeen mahdollisista riskeistä. Tutkintalautakunnan raportin perusteella yksi painostajista oli Glaxo Smith Klinen pääjohtaja Jean-Pierre Garnier. Lautakunnan arvion mukaan Glaxo Smith Klinen kauppaama diabeteslääke Avandia aiheutti markkinoille tultuaan noin 83 000 sydänkohtausta, joista ainakin osa olisi voitu välttää, mikäli lääkkeen riskit olisivat olleet yleisesti tiedossa.
Euroopan lääkevirasto suositti Avandian vetämistä pois markkinoilta, samoin Avandmetin ja Avaglimin, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainesosaa. Lääke on ollut GSK:n toiseksi myydyin lääke.[9]
Lääkkeiden saatavuus
Yhtiö ilmoitti maaliskuussa 2016[10], että se vapauttaaselvennä lääkkeiden rinnakkaisvalmistuksen köyhimmissä ja vähiten kehittyneissä maissa. Lisäksi se myöntää vapaammin lisenssejä lääkkeiden valmistajille pienituloisissa maissa. Sen lisäksi se pyrkii julkaisemaan patenttien sisällön vapaasti saataville. Parempituloisissa maissa haetaan edelleen normaali patenttien suoja. GSK oli ensimmäisenä liikkeellä vapauttamassa lääkkeiden saatavuutta köyhimmille Yhdistyneiden kansakuntien toiveesta. [11]KansalaisjärjestöKnowledge Ecology International piti päätöstä tärkeänä ja toivottuna. Se toivoi, että muut lääkeyhtiöt seuraisivat esimerkkiä, erityisesti koskien syöpälääkkeitä. GSK totesi, että järjestely toimii heille muttei kenties toisille lääkkeiden valmistajille.
.jpg)
