Edward Gibbon Wakefield (20. maaliskuuta 1796 Lontoo, Englanti – 16. toukokuuta 1862 Wellington, Uusi-Seelanti)[1] oli brittiläinen siirtomaapoliitikko. Julkaisuissaan hän ajoi siirtomaiden itsenäistymistä.[2] Vuonna 1839 hän lähetti omasta aloitteestaan Uuteen-Seelantiin Cookinsalmen rannalle Port Nicholsoniin 1200 siirtolaista[3]. Vuosina 1839–1849 hän toimi New Zealand Companyn johtajana ja vaikutti merkittävästi Uuden-Seelannin siirtolaisasutusjärjestelyihin.[2] Australiassa hän määräsi, ettei maata enää jaettaisi siirtolaisille vaan näiden pitäisi maksaa siitä[4] Hän toimi myös lordi Durhamin sihteerinä. Vuonna 1853 Wakefield siirtyi Uuteen-Seelantiin, mistä lähtien hän oli jonkin aikaa Uuden-Seelannin vaikutusvaltaisin henkilö.[2]
Lähteet
- ↑ Miles Fairburn: Wakefield, Edward Gibbon biography The Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 30.4.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, osa 9 vuodelta 1965, palsta 755
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 7565
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 640
|
---|
| Kansainväliset | |
---|
| Kansalliset | |
---|
| Tieteilijät | |
---|
| Henkilöt | |
---|
| Muut | |
---|
|