Filippeion sai nimensä Makedonian kuninkaasta Filippos II:sta, joka aloitti sen rakentamisen vuonna 338 eaa. Khaironeian taistelussa saavuttamansa voiton kunniaksi. Filippoksen kuoltua vuonna 336 eaa. rakennustyön saattoi todennäköisesti loppuun hänen poikansa Aleksanteri Suuri. Filippeionin tehtävänä oli kunnioittaa Makedonian hallitsijasukua, ja se on ensimmäisiä esimerkkejä siitä, kuinka jumalten temppeleihin aiemmin käytettyä tholos-arkkitehtuuria sovellettiin hallitsijasuvun henkilökultin käytössä.[3]
Olympian 1800-luvulla alkaneiden arkeologisten kaivausten jälkeen Filippeionin pylväiden osia, koristeosia ja muita osia vietiin Pergamon-museoonBerliiniin. Museo palautti osat Ateenan olympialaisten alla vuonna 2001 sekä suoritti tämän jälkeen rakennuksen kunnostuksen.[2][4]
Rakennus
Filippeion sijaitsi Olympian temenos-alueen eli Altiksen luoteiskulmassa Prytaneionin eteläpuolella ja Heran temppelin länsipuolella. Pyörötemppelin halkaisija oli noin 15,2 metriä.[3] Siinä oli ulkoreunalla kehässä 18 pylvästä, jotka edustivat joonialaista tyyliä, ja pyöreän naoksen eli cellan sisäpuolella seinässä 9 puolipylvästä, jotka edustivat korinttilaista tyyliä. Tholos oli rakennettu marmorista tehdylle kolmiportaiselle korokkeelle. Rakennuksen sisäänkäynti oli lännestä.[1][2][3]
Filippeionin pohjapiirros.
Rakennuksen sisällä naoksen perällä, sisäänkäyntiä vastapäätä oli puolikaarenmuotoinen jalusta, jolla oli viisi kullasta ja norsunluusta tehtyä patsasta. Ne esittivät Aleksanteria, joka oli asetelman keskellä, sekä hänen vanhempiaan Filipposta ja Olympiasta sekä isovanhempiaan Amyntasta ja Eurydikeä. Pausaniaan mukaan patsaat oli veistänyt Leokhares.[1][3] Roomalaisella ajalla Olympiaan ja Eurydiken patsaat oli siirretty Heran temppeliin, joka oli muuttunut eräänlaiseksi museoksi.[2]
Naoksen seinä jäljitteli tiiliseinää. Tholoksen katto oli tehty marmoritiilistä ja sen huipulla oli pronssinen kukkakoriste.[2]
Filippeionista on säilynyt lähinnä sen perusta sekä pylväiden ja seinien alaosia. Pergamon-museon suorittamissa kunnostustöissä pystytettiin uudelleen kolme pylvästä ja niiden päällä oleva arkkitraavin osa. Rakennuksessa olleista patsaista ei ole säilynyt nykyaikaan mitään.[2]
↑ abcdefPhilippeion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 15.2.2016.
↑ abcdStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
