Ensimmäisen sukupolven Pandan linjat piirsi kuuluisa autosuunnittelija Giorgetto Giugiaro. Se oli Citroën 2CV:n ideaa jäljitellen yksinkertainen, vain tärkeimmät varusteet sisältävä auto, joka suunniteltiin helpoksi käyttää ja huoltaa. Panda oli erittäin kulmikas aiempiin Fiatin malleihin verrattuna ja samaa muotoilulinjaa edustaa myös myöhemmin esitelty hieman suurempi Fiat Uno.
Kustannusten säästämiseksi Pandassa käytettiin paljon muiden Fiat-mallien osia. Moottorit ja vaihteistot lainattiin Fiat 127 -mallista. Joillakin markkinoilla edeltävästä Fiat 126:sta peräisin ollut ilmajäähdytteinen, kaksisylinterinen moottori toimi malliston perusmoottorina. Yksinkertaiseen alustarakenteeseen kuului lehtijouset takana, kiinnitettynä kiinteään taka-akseliin.
Sisustukseltaan Panda oli varsin karu. Istuimet olivat putkirungon päälle pingotetusta kankaasta ja sisätiloissa oli näkyvissä runsaasti paljasta peltipintaa. Kokonaisuudessaan Panda oli kuitenkin monikäyttöinen ja ulkomittoihinsa nähden tilava auto. Kulmikkaasta muodostaan johtuen tilat saatiin hyödynnettyä hyvin.
Vuonna 1983 esiteltiin nelivetoinen Panda 4×4 erityisesti Italian huonokuntoisia teitä varten. Samana vuonna tuli myös paranneltu Panda Super -malli.
Ensimmäisen sukupolven facelift-malli (1986).
Vuonna 1986 Panda sai Fiat Unosta FIRE-moottorin sekä kierrejouset taakse parantamaan ajomukavuutta, josta autoa oli moitittu. Nelivetomallissa vanha lehtijousitus kuitenkin säilyi, jotta koko nelivetojärjestelmää ei olisi jouduttu uusimaan. Myös Pandan ulkonäköä kohennettiin uudella etusäleiköllä, joka oli enemmän Unoa muistuttava.
Toinen kasvojenkohotus tuli vuonna 1991, jossa Panda sai uuden katalysaattorilla varustetun FIRE-moottorin. Molempiin FIRE-moottoreihin tuli saataville Selecta-niminen portaaton CVT-automaattivaihteisto. Keulaa pyöristettiin hieman ulkonäön tuoreuttamiseksi.
Ensimmäisen sukupolven facelift-malli (1991).
Maahantuonti moniin Euroopan maihin päättyi vuonna 1996 uusien, tiukempien päästö- ja turvallisuusvaatimusten vuoksi, joita 16 vuoden ikään ehtinyt Panda ei enää täyttänyt.
Ensimmäisen sukupolven Pandaa rakennettiin sen 23-vuotisen elinkaaren aikana yhteensä 4,5 miljoonaa kappaletta. Espanjalainen SEAT valmisti lisenssillä Pandaa vuosien 1981 ja 1986 välillä ja kehitti siitä sen jälkeen oman SEAT Marbella -mallinsa.
Puolassa[1] valmistettava uusi Fiat Panda tuli markkinoille vanhentuneen edeltäjänsä tilalle vasta vuonna 2003. Se valittiin Vuoden autoksi Euroopassa 2004.[2] Uuden Pandan piti alun perin olla nimeltään Fiat Gingo, mutta nimen huomattiin muistuttavan liikaa kilpailevaa mallia Renault Twingoa, joten se muutettiin edeltäjänsä tavoin Pandaksi. Autosta valmistettiin myös nelivetoista 4×4-mallia sekä pakettiautoversio Vania, josta on poistettu takaistuimet tavaratilan suurentamiseksi.
Vuoden 2004 Euro NCAP -kolaritestistä Panda sai tulokseksi kolme tähteä viidestä.[3]
Fiat Panda 100 HP
Toisen sukupolven Pandaa valmistettiin ainoastaan viisiovisena versiona. Huhuista huolimatta kolmiovista mallia ei tullut markkinoille. Panda on kokoisekseen autoksi suhteellisen korkea, mikä tekee siitä hieman tila-automaisen. Myös akseliväli on epätavallisen pitkä, jonka vuoksi takapyörät sijaitsevat todella takana. Vaihteenvalitsin on pakettiautomaisesti sijoitettu keskelle kojelautaa, joka tekee vaihtamisesta mukavampaa. Tavaratilaa autossa on 206 litraa. Ohjaus on jo valmiiksi säädetty kevyeksi, mutta sen herkistämiseksi on vielä Puntosta tuttu erityinen City-asento.
Suomessa moottorivaihtoehtoja oli vain yksi: Punton 1,2-litrainen 60 hevosvoimaa tuottava bensiinimoottori. Muualla tarjottuja vaihtoehtoja olivat 1,1 8V (54 hv), 1,3 JTD (75 hv) sekä 1,4 16V (100 hv). 100-hevosvoimaisessa mallissa oli madallettu alusta sekä urheilulliset puskurit ja sivuhelmat. Vaihteisto oli kuusiportainen. Malli tunnettiin merkinnällä Panda 100 HP.
Fiat Panda 4×4
Myös varustetasoja ei ollut kuin yksi. Vakiovarusteina oli ABS-jarrut, kaksi turvatyynyä, ohjaustehostin, ajotietokone, radio/CD-soitin ja keskuslukitus. Varustus oli paljon samanhintaista Punton perusmallia kattavampi. Ajonvakautusjärjestelmä ESP tuli vakioksi vuonna 2005.[4]
Nelivetoisessa 4×4:ssä alustaa on nostettu viisi senttimetriä ja jousitus on säädetty maastoajoon sopivammaksi. Nelivetojärjestelmä on toteutettu viskokytkimellä, ja momenttia voidaan siirtää taka-akselistolle 70 prosenttiin saakka.[5]
Ensimmäiset pienet uudistukset tehtiin vuonna 2007, jolloin kojelaudan väri muuttui aavistuksen verran tummemmaksi ja keulalle tuli uusi punainen Fiat-logo.
Toisen sukupolven facelift-malli.
Varsinainen kasvojenkohotus tehtiin Pandalle vuonna 2010. Huomattavin muutos oli uusi kapeampi etusäleikkö.
Kolmannen sukupolven Fiat Panda esiteltiin vuonna 2011. Sitä myydään perusmallina sekä kahtena maasturiversiona nimiltään 4×4 ja 4×4 Cross. Panda on nyt ensimmäistä kertaa viisipaikkainen, ja sillä on pituutta 3,7 metriä ja leveyttä sekä korkeutta 1,64 metriä. Tavaratilaa on perusmuodossa 225 litraa ja takaistuinten selkänojat taitettuna 870 litran verran.
Vuoden 2011 Euro NCAP -kolaritestistä Panda sai tulokseksi neljä tähteä viidestä.[6]
Fiat Panda 4×4
Vakiovarusteisiin kuuluu neljä turvatyynyä, ABS-jarrut, ESP, mäkilähtöavustin, korinväriset puskurit, 14 tuuman teräsvanteet pölykapselein, ajotietokone, säädettävä ohjauspyörä, sähköikkunat edessä, manuaali-ilmastointi, radio/CD-soitin MP3-liitännällä, kauko-ohjattava keskuslukitus, taittuva takaistuimen selkänoja, päiväajovalot ja ISOFIX-kiinnikkeet turvaistuimille.[7]
Fiat Panda Cross
Moottorivaihtoehtoina oli aluksi neljä bensiinimoottoria ja yksi dieselmoottori. Perusmalleissa oli kaksisylinterinen 1,0 TwinAir (60 hv) tai nelisylinterinen 1,2-litrainen (69 hv). Start/Stop-järjestelmällä ja robottivaihteistolla varustettu etuvetoinen malli on kaksisylinterinen 0,9 TwinAir (85 hv). Sama moottori on myös nelivetomalleissa, mutta teholukema on niissä 90 hevosvoimaa. Nelivetoiset mallit tarjoavat 400 kilon vetokyvyn pienien lastien siirtelyyn. 1,3-litrainen (75 hv) Multijet-dieselmoottori ei kuulunut Suomen tuontiohjelmaan.
Vuoden 2020 alussa esiteltiin kevythybridimalli, jossa kolmesylinterisen 1,0-litraisen bensiinimoottorin apuna on sähkömoottori. Kyseinen malli korvasi 1,2-litraisen bensiiniversion.[8]
Syksyllä 2020 Panda koki kasvojenkohotuksen, jossa se sai uudelleenmuotoillut puskurit ja uudistetun värivalikoiman. Uusi malliversio on Sport, jonka ulkonäössä on urheilullisia yksityiskohtia. Moottoriltaan se ei kuitenkaan eroa perusmalleista, vaan autossa on 1,0-litrainen (69 hv) bensiinimoottori yhdistettynä kevythybridijärjestelmään.[9]
Vuonna 2024 esitellään uusi malli, jonka nimeksi tulee Fiat Pandina.[10] Pandinassa on hätäjarrutusjärjestelmä, kaistavahti, liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä, kuljettajan vireystilan valvonta, kaukovaloavustin, vakionopeudensäädin, takapysäköintitutkat, kojelaudassa seitsemän tuuman kosketusnäyttö, kuusi turvatyynyä ja seitsemän tuuman digitaalinen mittaristo.[11]
_02.JPG)
