Fellmanin pelto Lahdessa. Toukokuun alussa 1918 pellolle koottiin 20 000 antautunutta punaista. Osa teloitettiin, jotkut vapautettiin, valtaosa joutui vankileirien epäinhimillisiin olosuhteisiin.
Lahden seudulle oli saapunut huhtikuun jälkipuoliskolla tuhansia Länsi-Suomesta lähteneitä pakolaisia, jotka olivat jääneet saarroksiin Hämeenlinnan ja Lahden välimaastoon. Lahden taistelun tauottua ja kaupungin puolustuksen murruttua 30. huhtikuuta heitä alettiin kerätä Fellmanin kartanon maille Lahden keskustan tuntumaan. Kaiken kaikkiaan ihmisiä oli noin 30 000, joita vartioi vain satakunta saksalaista ja parikymmentä valkoista sotilasta. Vartijoiden oli vaikea hallita suurta ihmismäärää ja arvioilta kolmasosa pääsikin pakenemaan. Tiedetään myös, että jotkut saksalaiset Osasto Brandensteinin sotilaat päästivät naisia ja lapsia pakenemaan. Fellmanin pellolle vankeja kertyi lopulta noin 22 000. Pakolaisten lisäksi joukossa oli myös antautuneita punaisia. Kyseessä oli Suomen suurin vankileiri.[3]
Vankileiri
Pakolaiset olivat lähteneet matkaan tavaroineen ja hevosineen. Suuri osa heistä oli naisia ja lapsia, jotka olivat pakanneet mukaan koko omaisuutensa. Vangitut joutuivat yöpymään useiden päivien ajan paljaan taivaan alla, kunnes viikon kuluttua heitä alettiin siirtää Lahden varuskuntaan perustetulle Hennalan vankileirille. Kaikki eivät kuitenkaan mahtuneet Hennalaan, joten vankeja kuljetettiin myös Hämeenlinnan, Santahaminan ja Lappeenrannan vankileireille. Punakaarteihin kuulumattomat naiset ja lapset päästettiin yleensä vapaaksi.[4] Kurjissa oloissa vankeja kuoli espanjantaudin kaltaisiin nopeasti leviäviin kulkutauteihin eräiden lähteiden mukaan jopa tuhansia. Joitakin satoja myös teloitettiin läheisellä Mustanmäen hautausmaalla.[3]
Hennalan vankileirille siirrettiin Fellmanin pellolta noin 10 900 vankia.[5] Heistä leirillä kuoli teloituksiin, nälkään ja tauteihin ainakin 1 200.[6] Teloitettuja oli yli 500, joista arviolta 200 oli punakaarteissa taistelleita naisia ja nuoria tyttöjä.[7]
Fellmanin kartanon pellot sijaitsivat kaupungin keskustan länsipuolella. Noin viisi hehtaaria vankileirin alueesta on nykyään puistona, loput on vuosikymmenten kuluessa rakennettu.[3] Fellmaninpuistossa on vuonna 1978 pystytetty Punavankien muistomerkki, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Erkki Kannosto.[2]
Fellmanin pelto -performanssi huhtikuussa 2013.
Performanssi
Fellmaninpuistossa esitettiin 28. huhtikuuta 2013 performanssitaiteilijaKaisa Salmen suunnittelema yhteisöllinen taideteos Fellmanin pelto – 22 000 ihmisen elävä monumentti, johon osallistui lähes 10 000 ihmistä.[8] Teoksen koreografian oli tehnyt tanssitaiteilija Hanna Brotherus, jolla oli apunaan 120 apulaisohjaajaa. Määrä on sama, mitä vuonna 1918 Fellmanin pellon vankileirillä oli vartijoita.[9] Tapahtumaan kuului myös musiikkiesityksiä, joista vastasivat Kaisa Korhonen ja Mikko Kuustonen. Paikalla esitettiin muun muassa Heikki Salon sanoittama uusi versio Marseljeesistä.[10] Tapahtuman suojelijana toimi presidentti Tarja Halonen. Tehtävään pyydettiin aluksi presidentti Sauli Niinistöä, joka kuitenkin kieltäytyi.[11]