Esko Käräjäoja (23. kesäkuuta 1864 Haapavesi – 27. marraskuuta 1935 Haapavesi) oli suomalainen Haapavedeltä kotoisin ollut poliisi ja maastohiihtäjä.[1][2][3][4][5]
Haapaveden Jokivarrella Käräjäojan talossa syntynyt Esko Käräjäoja tuli 21-vuotiaana Haapaveden kirkonkylään Tähtelän majataloon rengiksi. Hän oli sitten komissionimaanmittari Claudelinin isäntärenkinä tämän omistamassa Niemen talossa, kunnes hän perusti oman Teikari-nimisen pienviljelystilansa Haapaveden Partaperälle mentyään naimisiin. Samoihin aikoihin hänet valittiin kyytirättäriksi, ja tätä tointa hän hoiti siihen asti, kunnes hänet valittiin poliisikonstaapeliksi.[5]
Käräjäoja osallistui vuonna 1892 ensimmäisen kerran Oulun hiihtoihin, ja hän tuli 30 kilometrin hiihdossa neljänneksitoista. Seuraavana vuonna hän tuli Oulun hiihdoissa 30 ja 50 kilometrin matkoilla kolmanneksi. Juho Ritola oli ensimmäinen ja Juho Aitamurto toinen.[3]
Vuonna 1896 Käräjäoja hiihti yhdessä Juho Ritolan ja Eetu Kääriän kanssa Haapavedeltä 220 kilometrin päähän Kuopioon, jossa he osallistuivat 30 kilometrin hiihtoon Käräojan tullessa kolmanneksi kilpailussa. Kuopiosta he hiihtivät 255 kilometrin matkan Oulaisten rautatieasemalle ja matkustivat junalla sieltä Ouluun osallistuakseen Oulun hiihtoon. Oulussa Käräjäoja tuli 60 kilometrin hiihdossa toiseksi. Käräjäoja osallistui vielä tämän jälkeen Antti Aitamurron kanssa Vaasassa pidettyihin hiihtokilpailuihin voittaen kilpailun. Käräjäojan kilpailu-ura kesti kaikkiaan noin viitisen vuotta, ja hän lopetti suurempiin kilpailuihin osallistumisen jo vuonna 1898.[1][2][3]
Käräjäoja toimi yli 30 vuoden ajan Haapavedellä poliisina ja Haapajärven kihlakunnan kruununvoudin ulosottoapulaisena sekä hoiti maatilaansa. Käräjäoja toimi myös v.t. nimismiehenä ja oli Haapaveden kunnalliskodin, kirkonkylän kansakoulun, kunnansairaalan, osuuskaupan ja nuorisoseuran johtokunnan jäsenenä. Hän teki myös suksia ja sai niistä palkintoja Oulun suksinäyttelyissä. Haapaveteläiset hiihtäjäveteraanit Juho Ritola, Esko Käräjäoja ja Antti Ahola olivat kunniavieraina vuonna 1924 pidetyissä Salpausselän kisoissa. Käräjäoja kuoli 71-vuotiaana Haapavedellä keuhkokuumeeseen.[1][6][3][4][5]
Lähteet
- ↑ a b c Haapaveden entisajan suurhiihtäjistä, Voimistelu ja urheilu: SVUL:n ja sen jäsenliittojen järjestölehti, 15.2.1934, nro 4, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Haapaveden hiihtomiehiä IV. Esko Käräjäoja, Suomen Urheilulehti, 1.6.1911, nro 5–6, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Esko Käräjäoja, kilpahiihtäjä ja suksiseppä, Kaiku, 23.2.1936, nro 44, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Esko Käräjäoja, Kaleva, 28.11.1935, nro 275, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Ylikonstaapeli Esko Käräjäoja. Täyttää tänään 70 vuotta, Kaleva, 23.6.1934, nro 141, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hiihtäjäveteraaneja, Hämeen ilves : Etelä-Hämeen suojeluskuntain äänenkannattaja, 1.3.1924, nro 3, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
- Samuli Paulaharju: Ensimmäisiä hiihtomestareitamme, Suomen Urheilulehti, 4.12.1919, nro 48–50, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Esko Käräjäojasta ja kilpahiihdosta Suomen heimojen yhdistäjänä, Kaleva, 11.3.1939, nro 58, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
