Elena Leeve

Elena Leeve
Elena Leeve huhtikuussa 2009 Kirjasto 10:ssä.
Henkilötiedot
Koko nimi	Elena Maire Karin Leeve
Syntynyt	1. helmikuuta 1983 (ikä 41) Helsinki
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	Jussi Nikkilä (vih. -; ero 2020)
Lapset	2
Näyttelijä
Aktiivisena	1997–
Merkittävät roolit	Cyclomania Tulennielijä Putoavia enkeleitä
Palkinnot
Parhaan naispääosan Jussi 1998 Tulennielijä 2008 Putoavia enkeleitä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elena Maire Karin Leeve (s. 1. helmikuuta 1983 Helsinki) on suomalainen näyttelijä. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteri­taiteen maisteriksi vuonna 2006.^[1]

Ura

Leeve alkoi harrastaa näyttelemistä seitsemän­vuotiaana. Hänen ensimmäisen merkittävä roolinsa oli nuorten­sarjassa Kuusikko ja kuoleman varjot (1997).^[2][3]

Leeve esiintyi 11-vuotiaana Circle-yhtyeen musiikki­videolla Kyberia^[4] ja myöhemmin hän oli vuonna 1997 mukana Kom-teatterin Rikoksessa ja rangaistuksessa. Vuonna 2002 hänet nähtiin Prosperon tyttärenä Ryhmäteatterin tuotannossa Shakespearen Myrskystä. Leeve on tehnyt rooleja Q-teatterissa, ja muita näyttämöitä ovat olleet Suomen Kansallisteatteri ja Lahden kaupunginteatteri, jossa hän vuonna 2011 esitti nuorta Hannah Arendtia Taru Mäkelän ohjaamassa näytelmässä Hannah ja rakkaus. Näytelmää esitettiin myös Turun kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Helsingin Korjaamolla.^[5][6]

Leeve on näytellyt elo­kuvissa, televisio­sarjoissa ja näytelmissä. Hän voitti parhaan nais­pääosan Jussi-palkinnon ylä­aste­ikäisenä elo­kuvasta Tulen­nielijä (1998). Hän on saanut saman palkinnon myös elo­kuvasta Putoavia enkeleitä (2008). Leeve oli ehdolla palkinnon­saajaksi myös vuonna 2002 elo­kuvasta Cyclomania.

Rockyhtye Maj Karman Kauniit Kuvat on tehnyt Elena Leevestä kappaleen^[7] Metallisydän-albumilleen.

Yksityiselämä

Elena Leeven äiti on ammatiltaan kirjaston­hoitaja ja isä vene­korjaaja. Leevellä on pikku­veli ja kaksos­sisar, joka on pukusuunnittelija.^[8] Elena Leeve oli pari­suhteessa ja myöhemmin naimisissa lähes 20 vuotta näyttelijä Jussi Nikkilän kanssa^[2]. He jättivät Helsingin käräjä­oikeuteen yhteisen avio­ero­hakemuksen syys­kuussa 2020.^[9] Heillä on kaksi lasta.^[10]

Filmografia

Elokuvat Vuosi Nimi Rooli 1997 Minerva Stiina 1998 Tulen­nielijä 14-vuotias Helena 2001 Ken tulta pyytää Jemina Cyclomania Oona Aita Saija 2003 Ilona Ilona 2005 Tyttö sinä olet tähti Mari 2007 Ganes Remun nainen tansseissa 2008 Putoavia enkeleitä Helena 2009 Täällä Pohjan­tähden alla Elma Laurila Kukkulan kuningas Laura 2010 Vähän kunnioitusta Suski Lumen Alla nainen 2011 Risto Inka Under the Red Star Sanna Kannasto 2013 Salpa hevosten­hoitaja Mieletön elokuu Minni 2015 Häiriötekijä useita 2016 Jättiläinen Eeva 2017 Ankeisen joulutervehdys Maria 2019 Täydellinen joulu Outi 2020 Naurun varjolla Maria 2021 Ikuiseen rauhaan Säde (ääni) 2022 Sihja – kapinaa ilmassa Riia Kikka! Paula

Televisio Vuosi Sarja Rooli 1997 Kuusikko ja kuoleman varjot Anna Brown 1998 Kotikatu Titta 2004 Miehen sydän Jenna Salomaa 2006 Uudisraivaaja Kukka Antiikkieno Emma 2007 Harvoin tarjolla Marina Salo­joki 2009 Uutishuone Lissu 2011 Tonttu Toljanterin tuhma­ikä Tuulikki 2012 Putous useita 2016 Ihon alla Sofia Sivenius 2017– Onnela Saara Mäkinen 2018– Sunnuntailounas Eevi 2019 M/S Romantic Eeva 2020 Kakarat Emilia 2021– Maria Kallio Maria Kallio

Ääninäyttelijänä

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Teatteri

Vuosi	Näytelmä	Rooli	Teatteri
	Rikos ja rangaistus	Polenka Semjonovna Marmeladova	KOM-teatteri
2002	Metsästyskivääri		Teatteri Avoimet Ovet
	Myrsky	Miranda, Prosperon tytär	Ryhmäteatteri, Suomen­linnan kesä­teatteri
2004	Inishmoren luutnantti	Mairead	Kansallis­teatterin Oma­pohja
2005	Putoavia enkeleitä	useita Helena nuori Aila nainen ravintolassa	Q-teatteri
2006	Sinisen planeetan villit lapset	Hulda	Lahden kaupunginteatteri
2007	Puhdistus	Nuori Aliide	Kansallis­teatterin Willensauna
	Kauppa­matkustajan syntymä	Henkka	Q-teatteri
2008	Sylvi		Kansallis­teatterin pieni näyttämö
	Macbeth	useita Fleance noidat kamari­nainen	Q-teatteri
2009	Kuka kukin on	Tuuli	Kansallis­teatterin suuri näyttämö
	Siniväriset	useita Saara Väli­mäki eli Nopsa-Vihtori Ulla sotilas (täys­puu­villa­kuosi) tyttö (Mykkäset) Peesaaja (Amatsonit)	Q-teatteri, Suomen­linnan kesä­teatteri
2010	Aivan kuin minua ei olisi	S kylä­koulun opettaja	Q-teatteri
	Täydellinen päivä	Teddy
2011	Hannah ja rakkaus	Hannah Arendt	Lahden kaupungin­teatteri
2013	Hämeen­linna	Kati Lehto	Q-teatteri
	Häiriötekijä
2015	Jotain toista
	Jälkeenjäävät
2017	Prinsessa Hamlet
2018	Kolme Sisarta	Olga	Kansallis­teatteri suuri näyttämö
2019	Asennot		Q-teatteri
2020	Sinivalas	Anna	Kansallis­teatteri suuri näyttämö

^[5]

Lähteet

1. Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 531. (Leeve, Elena) Helsinki: Kustannus­osake­yhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1
2. Kelola, Kati: Elena Leeve opetteli päästämään irti häpeästä: ”Iso oivallus on ollut pelkojen hyväksyminen” Apu. 18.1.2021. Helsinki: A-lehdet Oy. Viitattu 21.3.2021.
3. Riikonen, Petteri: Kuusikko ja Kuoleman varjot Yle Elävä arkisto. 22.1.2010 (päivitetty 8.5.2019). Yleis­radio Oy. Viitattu 21.3.2021.
4. Circle: Kyberia AV-arkki. Arkistoitu 17.11.2017. Viitattu 12.2.2015.
5. Leeve Elena Ilona-esitys­tietokanta. Teatterin tiedotus­keskus. Viitattu 21.4.2020.
6. Haapanen, Irmeli: Käsittämättömän rakkauden äärellä Turun Sanomat. 17.2.2012. Turku: TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu 12.2.2015. Viitattu 21.12.2014.
7. Herra Ylppö paljastaa ihastuksiaan: Jonna Tervo­maa PMMP-Mira ja Putous-tähti MTV Uutiset. 14.3.2012. Helsinki: MTV Oy. Viitattu 20.3.2021.
8. Nurmo, Sari: Elena Leeve jakaa työn ja arjen kaksoissiskonsa kanssa: Emmi on paras ystäväni Seiska. 25.6.2022. Helsinki: Aller Media Oy. Viitattu 26.6.2022.
9. Ylimutka, Leena: Näyttelijä­parin avio­ero! Elena Leeven ja Jussi Nikkilän 20 vuoden pituinen suhde päättyi Ilta­lehti. 25.9.2020. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 25.9.2020.
10. Sainio, Piia: Näyttelijä Elena Leeve: ”Nyt osaan jo paremmin sanoa ääneen, jos tarvitsen lepoa” Anna. 3.12.2018. Helsinki: Otavamedia Oy. Viitattu 26.6.2022.