Marvian vanhemmat olivat apteekkari Elis Möller ja Lydi Arvola.[2] Hänen ensimmäinen puolisonsa 1942–1955 oli Vera Sofia Jansson, ja avioliitosta syntyivät lapset Kari ja Taru. Toinen puoliso 1956–1980 oli diplomilaulaja Anja Marvia – avioliitosta syntyi poika Jukka-Pekka –, ja kolmas puoliso vuodesta 1984 oli kustannuspäällikkö, musiikkitieteilijä, fil. maist. Liisa Aroheimo (1939–2023).[3]
Marvia valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1955 ja filosofian lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1973 pääaineenaan musiikkitiede. Hän toimi paitsi Pienen musiikkilehden toimittajana 1961–1979 myös konserttisäestäjänä ja kapellimestarina ja esitelmöi radiossa. Pro Finlandia -kunniamerkin Marvia sai 1968.
Marvian sävellyksiin kuuluu erityisesti lauluja ja laulujen sovituksia. Hänen laulujaan ovat lauluja ovat esimerkiksi Einari Vuorelan tekstiin sävelletty Sade ja Kantelettareen pohjautuva Armahan kulku.
Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982 (yhdessä Matti Vainion kanssa), 1993
Näkymättömän temppelin rakentajat: Suomalaisen vapaamuurariuden historia. Toimituskunta: Reijo Ahtokari, vastaava toimittaja; Eero Ekman, Einari Marvia. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13459-0.
Lähteet
↑Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 249. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
↑ abMarvia, Einari: ”Einari Marvia”, Suomen säveltäjiä: Toinen osa, s. 413–424. Toimittanut Einari Marvia. Helsinki: WSOY, 1966.
↑Tarasti, Eero: Elämäntyönä rakkaus musiikkiin. (Liisa Aroheimon muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 27.12.2023, s. B 16. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2023.
↑Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 4, s. 196. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04763-9