Elokuva perustuu 1970-lukulaiseen Roderick Thorpen romaaniin Vain kuolleen ruumiini yli (Nothing Lasts Forever). Romaanin sankari on John McClane, newyorkilainen poliisi, joka on losangelesilaisessapilvenpiirtäjässä, kun sen valloittaa joukkio saksalaisia terroristeja johtajanaan Hans Gruber. Elokuva otettiin vastaan hyvin ja sen sanottiin olevan aikakautensa parhaita toimintaelokuvia. Elokuva tuotti pelkästään Yhdysvalloissa noin 80 miljoonaa dollaria ja oli myös kriitikoiden ylistämä. Elokuva on saanut neljä jatko-osaa: Die Hard 2 – vain kuolleen ruumiini yli (1990), Die Hard – Koston enkeli (Die Hard with a Vengeance 1995), Die Hard 4.0 (2007) ja A Good Day to Die Hard (2013). Elokuvasarja on tuottanut teattereissa yhteensä yli 1,3 miljardia dollaria.
Saksalaisessa versiossa terroristien nimet muutettiin saksankielisistä englanninkielisiksi. Muun muassa Hansin nimi vaihtui Jackiksi, Karlin nimi Charlieksi ja Heinrichin nimi Henryksi. Tämä haluttiin tehdä, koska Punaisella armeijakunnalla oli edelleen vahva jalansija Saksan maaperällä. Elokuvan repliikit dubattiin ennen julkistamista.
Die Hardin suosio johti lauseen ”Die Hard jossain” syntymiseen. Tällä viitataan toimintaelokuviin, joissa on yksi sankari vastassaan suuri joukko roistoja suljetussa tilassa. Esimerkiksi Speed – Kuoleman kyydissä -elokuvaa kuvataan usein lauseella ”Die Hard linja-autossa” ja Kaappaus merellä -elokuvaa lauseella ”Die Hard laivalla”. Elokuvasta on myös kehitetty lukuisia videopelejä.
The New York Timesin kriitikot valitsivat Die Hardin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]
Jouluaattona John McClane saapuu Los Angelesiin tapaamaan vaimoaan, joka työskentelee Nakatomi Plazassa, Nakatomi-yhtymän pilvenpiirtäjässä. Yhtymän johto juhlii onnistuneita miljoonakauppoja. Juhlinta kuitenkin keskeytyy tylysti, kun 12 aseistettua terroristia ottaa johtoryhmän panttivangiksi.
Panttivankien joukossa on myös McClanen vaimo Holly. Terroristit, jotka todellisuudessa ovatkin joukko häikäilemättömiä ammattirikollisia, ilmoittavat haluavansa kassaholvissa olevat 640 miljoonan arvopaperit. Panttivankien ainoa toivo on McClane, joka onnistuu pakenemaan terroristeilta pilvenpiirtäjän yläkerroksiin. McClane joutuu aloittamaan yksinäisen miehen sodan, aseenaan vain oma oveluus ja virka-ase.
Rooleissa
Nakatomi Plazan tapahtumat kuvattiin Fox Plazalla.
↑The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 4.7.2016.
