Colt M1911 on yhdysvaltalaisen John Moses Browningin suunnittelema lyhytrekyyliperiaatteella toimiva, yksitoiminen itselataava pistooli. Se valittiin Yhdysvaltain asevoimien palveluspistooliksi .45 ACP (Automatic Colt Pistol) -kaliiperisena vuonna 1911 nimikkeellä Automatic Pistol, Caliber .45, M1911. Ase tunnetaan yleisesti nimellä 1911 ja arkikielessä se on riittävä viittaus asemalliin.
Vuonna 1924 valmistukseen tuli aseen paranneltu versio, joka sai nimikkeekseen Automatic Pistol, Caliber .45, M1911A1, myöhemmin Pistol, Caliber .45, Automatic, M1911A1. M1911A1 säilyi Yhdysvaltain palveluskäytössä vuoteen 1985 asti.[1]
Aseista puhuttaessa Colt M1911 saattaa sekaantua Winchesterin Model 1911 (Winchester "Widowmaker") -nimiseen haulikkoon.
Aseen historia
1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltain asevoimat ilmoitti vaihtavansa palvelusrevolverinsa nykyaikaisempiin ja tehokkaampiin itselataaviin pistooleihin. Vuosina 1906–1907 asevoimat julisti kilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää paras ja edullisin pistooli.
Patruuna
Aseen vaadittuihin ominaisuuksiin kuului luotettavuuden, edullisuuden ja kestävyyden lisäksi 11,4 millimetrin (0,45 tuumaa) kaliiperi. John Browning kehitti uuden, 15,64 gramman painoista luotia ampuvan pistoolinpatruunan ja tämän ympärille uuden aseen.
Uuden mahdollisimman pysäytysvoimaisen pistoolin käyttöönottoon vaikutti merkittävästi Moro-kapina Filippiineillä. Koettiin, että .38 Special -kaliiperinen Colt Single Action Army -revolveri ja .30-40 Krag -kaliiperinen kivääri eivät kyenneet pysäyttämään tarpeeksi tehokkaasti kipua lievittävien huumeiden vaikutusten alaisena rynnäköiviä Moro-sotureita. Silminnäkijöiden mukaan Moro-soturit olivat jatkaneet yhdysvaltalaisten sotilaiden tappamista useamman luodin osuman jälkeenkin, käyttäen jopa Barong-veitsiä. John Browningin kehittämä .45 ACP -kaliiperin kookas ja painava luoti nähtiin tähän ratkaisuksi ja Coltin tehtaat ottivat aseen valmistukseen ja se läpäisi asevoimien asettamat vaatimukset.[2][3]
M1911A1
Vuonna 1926 aseeseen tehtiin joitakin pieniä mutta tarpeellisia muutoksia, jotka olivat leveämpi etutähtäin, pidempi iskuri, lyhyempi liipaisin, uudenlainen jousikammio, yksinkertaistetut kahvakarhenteet, syvennys etusormelle liipaisimen takana ja pidennetty kahvavarmistin. Tämä uudistettu malli sai nimekseen M1911A1, jonka korvasi Beretta M92FS vasta 1980-luvun puolivälissä.
Coltin valmistamien M1911A1:n kaupallisten mallien myyntinimi on Colt Government. Niissä on lukuisia kaliiperivaihtoehtoja, lipaskokoja ja varmistinjärjestelmiä, mutta perustoiminnaltaan ja rakenteeltaan kyseessä on kuitenkin M1911A1. Ase on myös monien poliisiyksiköiden käytössä.
Tuotanto
Asetta valmistettiin ennen ensimmäistä maailmansotaa yli miljoona kappaletta. Suurimmat valmistajat olivat Springfield Armory, Colt’s Manufacturing Company , Remington-UMC, Burroughs ja Savage.
Asetta valmistettiin lisenssillä muun muassa Norjassa ja Argentiinassa. Lisäksi sen kopioita valmistettiin runsaasti eri puolilla maailmaa eri kaliipereissa ja ulkomuodoltaan hiukan muutettuna patentti- ja lisenssisopimusten kiertämiseksi.[4]
Käyttö
Asetta käytettiin laajasti muun muassa ensimmäisessä maailmansodassa, toisessa maailmansodassa, Korean sodassa ja Vietnamin sodassa.
Venäjän tsaarin armeija oli hankkinut useita tuhansia Colt M1911-pistooleja ja näitä aseita jäi Suomeen vapaussodan jälkimainingeissa. Aseet päätyivät lähinnä suojeluskuntien ja yksityisten suojeluskuntalaisten haltuun. Talvi- ja jatkosodassa Colt M1911-pistooleja oli käytössä satakunta kappaletta.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
