Cecilia Johansdotter on nimi, jota käytetään usein keskiajalla eläneestä ruotsalaisesta kuningattaresta, jonka aviomies oli kuningas Knuut Eerikinpoika ja poika kuningas Eerik X Knuutinpoika. Cecilia Johansdotterista tiedetään hyvin vähän. Hän oli kotoisin aristokraattisesta perheestä, myöhemmin elämässään hänestä tuli katolinen nunna. Cecilia kuoli joskus vuoden 1193 jälkeen.[1]
Elämäkerta
Vaikka Cecilia Johansdotter oli Ruotsin kuningatar yli 20 vuotta on hän yhä yksi Ruotsin vähiten tunnetuista kuningattarista. Hänen nimeään, hänen vanhempiaan tai hänen syntymä- ja kuolinvuosiaan ei ole pystytty vahvistamaan. Knuut Eerikinpoika kirjoitti kirjeessään paavi Klemens III:lle, että hänen tuleva vaimonsa oli ainoa statukseltaan tarpeeksi korkea-arvoinen voidakseen naida Ruotsin kuninkaan. Tämän uskotaan voivan tarkoittaa, että Cecilia Johansdotterilla olisi kuninkaalisia perheenjäseniä.[2] Osa historioitsijoista arvelee, että Cecilia Johansdotter olisi kuningas Sverker vanhemman (k. 1156) pojan Johan Sverkerssonin tytär.[1]
Oletus siitä, että tämä ruotsalainen kuningatar olisi nimeltään Cecilia perustuu hypoteesiin siitä, että 1300-luvun kronikan merkintä on vääristynyt.[3] Tekstissä mainitaan, että kuningas Eerik Pyhän (k. 1160) äiti oli nimeltään Cecilia. Tämä Cecilia oli Ulf Jaarlin ja Kolin sisar, sekä Kuningas Blot-Svenin tytär. Tätä tekstiä voidaan verrata genealogiaan, jossa mainitaan Ubbe (Ulf), Kol ja Burislev Johan Sverkerssonin poikina. Heidän oletetun sisarensa Cecilian olisi silloin pitänyt olla Ruotsin Eerik X Knuutinpojan äiti, jonka isä oli Knut Eerikinpoika, eikä Eerik Pyhän äiti.[4] Hypoteesia vahvistaa 1200-luvun maalaius Dädesjön kirkossa, joka mainitsee nimet Knut ja mahdollisesti Cecilia.[5]
Kuitenkaan ei ole täysin uskottavaa, että kaksi kilpailevaa kuninkaalista klaania olisivat liittoutuneet avioliiton kautta. Ajan dokumentti osoittaa, että Cecilia oli toisen aatelisen Knuutin sisar, joka tunnetaan väitetysti kadonnessa doumentissa Knuut Ulvhildssonina.[6] Tämän toisen hypoteesin mukaan kuningatar Cecilian veli Knuut oli Sigvardin tyttären Ingeborgin poika. Nämä kaikki kolme henkilöä olivat Vårfrubergan luostarin tukijoita.[2]
Kuningatar Cecilia mainitaan todellisuudessa vain yhdessä dokumentissa yksityiskohtaisesti. Vuonna 1190 kuningatar sairastui hengen vaarallisesti ja hänen uskottiin kuolevan. Välttääkseen kuoleman kuningatar Cecilia lupasi ryhtyä nunnaksi osoittaakseen kiitollisuutta, mikäli Jumala säästäisi hänen henkensä. Lopulta kuningatar Cecilia parantuikin sairaudestaan, mutta hän tai hänen aviomiehensä eivät halunneet, että hänestä tulisi nunna. Pari lähetti paaville Roomaan anomuksen vapautuksesta nunnalupauksesta. Kuningas Knuut Eerikinpoika perusteli anomusta sillä, että hän tarvitsee sukulaistensa tuen hovissaan, jotta pystyy taistelemaan itäisen Itämeren pakanoita vastaan. Paavi Celestinus III kirjoitti Ruotsin piispoille ja pyysi asiaan vahvistusta, mutta lopputulos ei ole tiedossa. Tämä kirje on päivätty vuodelle 1193. Kuningatar Cecilian kuolinvuosi ei ole tiedossa.[7]
Lapset
- Kolme poikaa, jotka kaatuivat Älgaråsin taistelussa 14. marraskuuta 1205.
- Eerik, Ruotsin kuningas 1208-1216.
- Sigrid tai Karin, joka nai Magnus Brokan.
Lähteet
- ↑ a b Lagerqvist, Lars O.: Sverige och dess regenter under 1.000 år. Albert Bonniers Förlag AB, 1982. ISBN 91-0-075007-7
- ↑ a b Line, Philip: Kingship and state formation in Sweden 1130-1290, s. 495-496. Leiden: Brill, 2007.
- ↑ Ahnlund, "Vreta klosters äldsta donatorer", s. 345.
- ↑ Schück, "Från Viby till Bjälbo", s. 198-199
- ↑ Gillingstam, "Knut Eriksson"
- ↑ Kjellberg, "Erik den heliges ättlingar", s. 369.
- ↑ Knut Eriksson sok.riksarkivet.se. Svenskt Biografiskt Lexikon. Viitattu 22.4.2024.
