Brittiläinen Amerikka ja brittiläinen Länsi-Intia (engl. British America and the British West Indies) oli kokonaisuus Brittiläisen imperiumin siirtomaita Pohjois-Amerikassa. Ensimmäiset onnistuneet brittisiirtokunnat perustettiin Pohjois-Amerikkaan vuonna 1607. Kolmetoista siirtokuntaa julistautui itsenäiseksi brittivallasta heinäkuussa 1776 perustaen Yhdysvallat.[1] Brittiläinen Amerikka lakkautettiin 1783, jolloin Ison-Britannian kuningaskunta tunnusti Yhdysvaltain itsenäisyyden. Jäljelle jääneeistä brittiläisistä alueista muodostettiin Brittiläinen Pohjois-Amerikka, josta myöhemmin tuli Kanada.
Katso myös
Lähteet