BRP ajatti Cooper-Borgward F2-autoa ja BRM:n F1-autoa kaudella 1959.[2] Jälkimmäisenä mainittu tuhoutui valtavassa kolarissa AVUS-radalla Saksassa.[1] Myöhemmin BRP siirtyi ajattamaan Lotus 24 -autoja ja yritti saada käyttöönsä modernimman Lotus 25 -monokokki-auton Lotukselta ilman menestystä.[1] Tämän seurauksena tallin pääsuunnittelija Tony Robinson suunnitteli oman monokokki-autonsa, joka muistutti Lotus 25:tä, mutta siinä oli ohuempi kuori ja siinä oli BRM:n V8-moottori toisin kuin Lotus 25:ssä, jossa oli Coventry Climax -moottori. Tätä autoa on usein nimitetty nimellä BRP-BRM. Autolla kilpailivat Innes Ireland ja Trevor Taylor.
Kaudella 1960 BRP toimi täysin sponsorin Yeoman Creditin rahoittamana.[1] Kausien 1961 ja 1962 ajaksi tallin nimeksi vaihtui UTD Laystall.[2] Valmistajana BRP osallistui 13 Grand Prix -kilpailuun ja saavutti 11 MM-pistettä.[3][4] Tähän lukumäärään ei ole laskettu kilpailuja, joissa BRP toimi asiakasroolissa. Kauden 1964 jälkeen talli hyllytettiin.[3][4][1]