Vuonna 2007 kunnassa oli 47,73 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen Boråsin kunnan alueella sijaitsi 17 maalaiskuntaa ja Boråsin kaupunki. Näistä kunnista Torpa liitettiin kokonaan Boråsin kaupunkiin vuonna 1920.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat"
Fristad (Borgstena, Fristad, Gingri, Tämta, Tärby ja Vänga)
Lysjö (Hillared, Ljushult, Roasjö ja Sexdrega)
Länghem (Dannike, Länghem ja Månstad)
Sandhult (Bredared ja Sandhult)
Toarp (Rångedala, Toarp ja Äspered)
Brämhult (ei muutosta)
Kinnarumma (ei muutosta)
Seglora (ei muutosta)
Myöskään Boråsin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Jo vuonna 1961 Kinnarumma ja Seglora yhdistettiin Viskaforsin maalaiskunnaksi. Vuonna 1967 muodostettiin Dalsjöforsin maalaiskunta yhdistämällä Toarpin maalaiskunta ja Dannike lakkautetusta Länghemin maalaiskunnasta. Vuonna 1971 Brämhult liitettiin Boråsin kaupunkiin, joka muutettiin Boråsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon. Samana vuonna Lysjön maalaiskunta lakkautettiin ja siitä liitettiin Ljushultin alue Dalsjöforsiin. Vuonna 1974 Boråsin kuntaan yhdistettiin vielä Dalsjöfors, Fristad, Sandhult ja Viskafors sekä Bollebygdin maalaiskunta, jolloin kuntauudistus saatiin päätökseen.
Bollebygdin kunta erotettiin Boråsista takaisin omaksi kunnakseen vuonna 1995.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Boråsin kaupungin vaakuna. Myös Fristadin, Kinnarumman (myöhemmin Viskaforsin) ja Toarpin (myöhemmin Dalsjöforsin) maalaiskunnilla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
8 121
7,5
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
8 415
7,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
69 760
64,3
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 3 816 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Bollebygdin kunta. Kyseisten tietojen mukaan 10,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 5 654 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 331 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 44 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,1 %
18–64-vuotiaat: 61,1 %
65 vuotta täyttäneet: 18,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
0,7
0,7
jalostus
17,7
19,8
palvelut
80,8
78,6
tuntematon
0,8
0,9
Työpaikkoja ja työllisiä
52 355
48 474
työpaikkaomavaraisuus
108,0
Taajamat
Kunnassa on 21 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 712 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Boråsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
Borås 1 (22 valtuutettua)
Borås 2 (24 valtuutettua)
Borås 3 (27 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Boråsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Bollebygdin kunta sisältyy Boråsin tuloksiin vuosina 1973–1991.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Borås Caroli
Borås Gustav Adolf
Brämhult
Rångedala
Äspered
Toarp
Dannike
Sexdrega*
Fristad
Bredared
Sandhult
Seglora
Kinnarumma
Asteriskilla (*) merkitty Sexdregan seurakunta kuuluu osittain Boråsin kuntaan ja osittain Svenljungan kuntaan.
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Lähteessä Bollebygdin kunta on vielä osa Boråsin kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Borås kommun – Kuntajaon kehitys on käännettyä.
