Kunnan maapinta-ala on 263,16 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 544 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunta on osa Sjuhäradin kulttuurimaantieteellistä aluetta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 6,55 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Bollebygdin maalaiskunta yhdistämällä aiemmat Bollebygdin ja Töllsjön maalaiskunnat. Maalaiskunta muutettiin vuonna 1971 Bollebygdin kunnaksi ilman rajamuutoksia. Vuonna 1974 Bollebygd liitettiin Boråsin kuntaan. Vuonna 1995 se erotettiin Boråsista jälleen omaksi kunnakseen.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
199
2,3
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
701
8,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
7 133
81,1
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 138 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 1984 lopun tietoja ulkomailla syntyneistä ja Suomessa syntyneistä Bollebygdin kunnassa ei ole saatavilla, sillä tuolloin alue kuului vielä Boråsin kuntaan.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 208 547 kruunua.[8] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 113 000 kruunua.[9]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[10]
0–17-vuotiaat: 22,6 %
18–64-vuotiaat: 59,4 %
65 vuotta täyttäneet: 18,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[11][12] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,9
1,3
jalostus
35,9
26,2
palvelut
61,2
71,7
tuntematon
1,0
0,8
Työpaikkoja ja työllisiä
2 391
4 177
työpaikkaomavaraisuus
57,2
Taajamat
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 57,1 prosenttia.[13] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 590 asukasta.[13] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[14]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Bollebygdin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1991 luvut ovat nollia, koska tuolloin Bollebygd oli vielä osa Boråsin kuntaa.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[18]
Töllsjö
Bollebygd
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[19] Lähteessä Bollebygdin kunta on vielä osa Boråsin kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Bollebygds kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
