Bing Crosby

Bing Crosby
Crosby noin vuonna 1940.
Crosby noin vuonna 1940.
Henkilötiedot
Koko nimi Harry Lillis Crosby
Syntynyt3. toukokuuta 1903
Tacoma, Washington, Yhdysvallat
Kuollut14. lokakuuta 1977 (74 vuotta)
Alcobendas, Madrid, Espanja
Ammatti laulaja, elokuvanäyttelijä
Näyttelijä
Merkittävät roolit C.K. Dexter-Haven (Skandaalihäät, 1956)
Palkinnot

Parhaan miespääosan Oscar-palkinto 1944
Grammy-palkinto 1962

Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Viralliset kotisivut
IMDb
Elonet
AllMovie

Harry Lillis ”Bing” Crosby (3. toukokuuta 1903 Tacoma, Washington, Yhdysvallat – 14. lokakuuta 1977 Alcobendas, Madrid, Espanja) oli yhdysvaltalainen laulaja ja Oscar-palkittu näyttelijä.[1] Vuodesta 1926 aina kuolemaansa saakka 1977 jatkuneen uransa aikana Crosby oli mukana 79 elokuvassa ja teki 1 700 äänitystä. Hänen suosituimpia elokuviaan ovat muun muassa seitsemän elokuvan sarja Bob Hopen ja Dorothy Lamourin kanssa sekä Valkea joulu ja Skandaalihäät.

Elämä

Crosby yhdeksänvuotiaana.

Harry Crosby syntyi Tacomassa, Washingtonissa. Hänen perheensä muutti Spokaneen vuonna 1906. Bing Crosbyn ensimmäinen levytys oli kappale ”I’ve Got the Girl” 6. joulukuuta 1926. Crosby esiintyi ”The Rhythm Boys” -yhtyeessä, jossa soittivat Bix Beiderbecke, Jack Teagarden, Tommy Dorsey, Jimmy Dorsey, Eddie Lang ja lauloivat Mildred Bailey ja Hoagy Carmichael.

Crosbyn ensimmäinen menestyskappale oli ”Ol’ Man River” vuonna 1928. Crosbyn erimielisyydet Paul Whitemanin kanssa johtivat hänet ja ”The Rhythm Boys” -yhtyeen liittymään Gus Anheimin orkesteriin. Crosby teki sopimuksen Brunswick Records -levy-yhtiön kanssa.

1930-luvulla Crosby saavutti asemansa laulajana. Crosby lauloi Jack Kappin uudessa Decca Records -levy-yhtiössä. Hän esiintyi myös Paramount Picturesin tuottamissa The Big Broadcast -elokuvissa vuodesta 1932 lähtien. Crosby teki ensimmäisen radioesiintymisensä Carl Fentonin orkesterin kanssa suositussa CBS:n radio-ohjelmassa, jota esitettiin viikoittain seuraavat kymmenen vuotta. Crosby teki toisen maailmansodan aikana Saksaan suunnattuja propagandalähetyksiä. Suurin musikaalinen menestys oli hänen 3. lokakuuta 1942 levyttämänsä Irving Berlinin laulu ”White Christmas” eli ”Valkea joulu”, joka nousi soittolistojen ykköseksi 31. lokakuuta ja pysyi ykkösenä 11 viikkoa. Seuraavina vuosina Crosbyn levyttämät kappaleet olivat soittolistojen kärkipäässä 16 kertaa, aivan kärjessä 1945 ja tammikuussa 1947. Bing Crosbyn White Christmas -levyä on myyty maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa kappaletta.

Crosbyn elokuvalippuja on myyty kolmanneksi eniten Clark Gablen ja John Waynen jälkeen. Crosby on listattu ”Kaikkien aikojen ykköstähtien listalle” Clint Eastwoodin, Tom Hanksin ja Burt Reynoldsin kanssa. Hän on voittanut myös Oscar-palkinnon parhaana näyttelijänä elokuvassa Kulje tietäni (1944). Crosby palkittiin ensimmäisenä henkilönä Grammy-palkinnolla elämänaikaisista saavutuksistaan vuonna 1962. Häntä pidetään merkittävimpänä populaarimusiikin hahmona yhdessä The Beatlesin, Elvis Presleyn ja Michael Jacksonin kanssa.

Bing Crosby ja Ampex

Vuonna 1947 Bing Crosby oli Yhdysvaltain suosituin radio- ja filmitähti. Radioyhtiöt vaativat suoria lähetyksiä nauhoitusten heikon laadun vuoksi, mikä aiheutti stressiä Crosbylle. Kun John T. Mullin esitteli hänelle saksalaisesta magnetofonista kehittämänsä ääninauhurin, Crosby kiinnostui siitä ja palkkasi Mullinin nauhoittamaan ja edistämään esityksiään kaudeksi 1947–1948. Crosby sijoitti nauhurin valmistukseen 50 000 dollaria. Tästä uudesta nauhurista alkoi nauhurivalmistaja Ampex Electric and Manufacturing Companyn menestys.[2]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ "Crosby, Bing." Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica 2009 Student and Home Edition. Chicago: Encyclopædia Britannica, 2009
  2. ↑ Chaline, s. 151–152

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Giddins, Gary: Bing Crosby: Swinging on a Star, The War Years, 1940–1946. New York: Little Brown & Company, 2018. ISBN 9780316887922.

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!