Härjedalenin maakunnan ja Bergin kunnan alueella sijainneet pitäjät. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1970 kuntajako hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet ovat kilpien sisällä. Entisten kuntien rajat ovat rosalla, nykyiset kirkkaanpunaisella, lääninraja tummanpunaisella ja maakuntaraja sinisellä.
Kunnan maapinta-ala on 5 710,18 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 7 120 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 59,89 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnan alueella sijaitsi aiemmin kuusi pitäjää, joista jokaisesta perustettiin vuonna 1863 oma maalaiskunta. Vuonna 1888 Bergin maalaiskunnasta erotettiin Åsarnen maalaiskunta ja vuonna 1895 Heden maalaiskunnasta erotettiin Storsjön maalaiskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Övre Ljungadalen (Klovsjö, Storsjö ja Åsarne)
Oviken (Myssjö ja Oviken)
Hackås (Hackås, Näs ja Sunne)
Berg (ei muutosta)
Rätan (ei muutosta)
Nykyinen Bergin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä edellä mainitut viisi maalaiskuntaa. Hackåsin maalaiskuntaan kuuluneet Näsin ja Sunnen seurakunnat liitettiin kuitenkin Östersundin kuntaan.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Bergin maalaiskunnan vaakuna. Myös kolmella muulla maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
63
0,9
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
272
3,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
6 167
87,7
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 44 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 52 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 159 469 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 78 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 18,3 %
18–64-vuotiaat: 55,5 %
65 vuotta täyttäneet: 26,2 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
9,3
8,4
jalostus
19,0
19,2
palvelut
68,4
69,6
tuntematon
3,3
2,8
Työpaikkoja ja työllisiä
2 766
3 257
työpaikkaomavaraisuus
84,9
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 31,0 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 070 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Bergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Berg
Hackås
Oviken-Myssjö
Hedebygden*
Åsarne
Rätan-Klövsjö
Asteriskilla (*) merkitty Hedebygdenin seurakunta kuuluu osittain Bergin kuntaan ja osittain Härjedalenin kuntaan.
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Bergs kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
