Kunnan maapinta-ala on 7 194,95 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 271 henkeä (31.12.2021).[2]
Paikka tunnetaan eritoten talviurheilumahdollisuuksistaan, ja matkailu on nykyisin merkittävin tulonlähde alueella. Åre sijaitsee tunturi Åreskutanin juurella.
Vuonna 2007 kunnassa oli 50,96 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1905 Undersåkerin maalaiskuntaan perustettiin Järpenintaajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Mörsil (Mattmar ja Mörsil)
Hallen (Hallen, Marby ja Norderö)
Kall (ei muutosta)
Undersåker (ei muutosta)
Åre (ei muutosta)
Järpenin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1958. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon, jolloin maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Tuolloin Hallenin maalaiskuntaan kuulunut Norderön seurakunta liitettiin Östersundin kuntaan. Åren kuntablokin kuntaliitos toteutettiin kuitenkin vasta vuonna 1974, jolloin loppuosa Hallenia sekä Kall, Mörsil, Undersåker ja Åre muodostivat nykyisen Åren kunnan.
Vaakuna
Neljällä maalaiskunnalla nykyisen Åren kunnan alueella oli oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna on hieman samanlainen kuin Kallin vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
116
1,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
755
7,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
8 732
81,8
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 77 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 984 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,1 %
18–64-vuotiaat: 62,2 %
65 vuotta täyttäneet: 17,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
4,1
4,7
jalostus
17,4
18,5
palvelut
76,7
75,0
tuntematon
1,8
1,8
Työpaikkoja ja työllisiä
5 097
5 235
työpaikkaomavaraisuus
97,4
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 49,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 205 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Åren kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Åre
Västra Storsjöbygden
Kall
Undersåker
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Åre kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
